Hollannin ulkoministeri Bert Koenders on pahoitellut sitä, että Hollannista on vuodettu julkisuuteen salaisia tietoja Suomen osuudesta malesialaiskoneen alasampumista koskevassa rikostutkinnassa.
Asiasta kertoo ulkoministeriö Twitterissä. Suomen ulkoministeri Timo Soini (ps.) keskusteli asiasta Koendersin kanssa puhelimitse eilen.
Myös ryhmänjohtaja Gerrit Thiry Hollannin syyttäjänvirastosta lähetti lauantaina ulkoministeriölle viestin, jossa hän korosti luottamustaan ja kunnioitustaan Suomen viranomaisia kohtaan. Thiryn mukaan hän ei ole arvostellut Suomen hallitusta tietojen pimittämisestä. Thiry sanoi aiemmin Helsingin Sanomille, että Suomi ei ole antanut Hollannille lupaa jakaa Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia kansainväliselle rikostutkintaryhmälle. Tämä johtuu siitä, että Suomi ei ole vielä päättänyt, miten se vastaa Hollannin uusimpiin materiaalipyyntöihin.
Hollantilainen De Telegraaf -lehti uutisoi tiistaina, että Suomessa on tehty venäläisen Buk-ohjuksen räjäytystesti osana rikostutkintaa. Kansainvälinen tutkintaryhmä kertoi väliraportissaan todisteiden osoittavan, että kone tuhottiin Buk-ohjuksella.
Sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen Maanpuolustuskorkeakoulusta, sanoo, että asekauppoja koskevien sopimusten salassapitoehdoista on pidettävä kiinni.
Hän ei usko, että Suomen poliittinen johto on päättänyt luovuttaa Hollannin syyttäjävirastolle venäläisistä Buk-ohjuksista sellaista tietoa, mikä on kahdenvälisessä sopimuksessa luvattu pitää salassa.
Lehtosen mielestä tietojen kertomisesta kolmannellle osapuolelle voi seurata se, ettei kukaan enää sen jälkeen myy aseita tietoja vuotaneelle maalle.
- Myyvätkö amerikkalaisetkaan meille aseita, jos suhdanteet muuttuvat ja sen jälkeen me kiekaistaan tilaisuuden tullen ne paperit, jotka on luvattu pitää 40 vuotta salassa, Hollantiin tai johonkin muuhun maahan? Lehtonen kärjistää.
Hänen mukaansa Venäjällä ja Yhdysvalloissa asekauppojen myyjäosapuolena toimii yleensä valtio eikä valmistava yritys, joten Buk-ohjustenkin hankintasopimus on todennäköisesti valtioiden välinen. Hän olettaa sen siksi olevan korkean turvallisuusluokan salainen paperi.
Lehtosen mukaan sopimuksiin kirjataan yleensä tietoa aseen teknisistä suoritusarvoista eli siitä, mihin se pystyy. Tämä siksi, ettei osteta sikaa säkissä.
- Tämmöisiä asioita on varmaan jouduttu miettimään myös ilmatorjuntaohjuksen kanssa, että miten sillä voi tähdätä, miten se osuu ja miten se saa lentokoneen alas. Ne ovat oleellisen tärkeitä tietoja ohjuksen toiminnasta. Olemme varmasti sitoutuneet siihen, että me ei niistä huudella, ettei mahdollinen ohjuksen kohde tiedä, mihin se tarkalleen ottaen pystyykään.
Suomi osti Buk-ohjukset Venäjältä 1990-luvulla, ja niistä on jo päätetty luopua. Ohjukset ovat yhä käytössä Venäjällä ja esimerkiksi Ukrainassa.
SDP:n Rinne: Ei dramatiikkaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää selvänä, että Suomi on antanut virka-apua Ukrainassa alas ammutun malesialaiskoneen rikostutkinnassa.
Hän totesi Ylen Ykkösaamussa, että asiaan ei liity dramatiikkaa. Hollantilaisten virka-apupyyntö on liittynyt vakavaan rikokseen, jossa on ehdottomasti ollut syytä auttaa, totesi Rinne.
- Minusta on selvää, että kansainväliset sopimukset velvoittavat meitä auttamaan vakavan rikoksen tutkinnassa, ja siitä on kyse tässä asiassa.
Rinteen mukaan hämmennystä on aiheuttanut se, että annettu virka-apu tuli yllättäen julkisuuteen.
Hän totesi asiaa koskevan epämääräisen varjon tulleen tiedon vuodettua Hollannista. Julkisuudessa kerrottiin, ettei Suomen hallitus ole antanut lupaa jakaa tietoja rikostutkintaryhmän kanssa.
- Kyse oli siitä, että Hollanti edellytti Suomen pysyvän hiljaa, jotta esimerkiksi epäillyille ei vuotaisi rikostutkinnan aikana tietoja.
Rinne totesi, että tapauksessa on kaksi puolta: kansainvälinen virka-apupyyntö ja asekauppasopimuksia koskevat rajoitteet. Hänen mukaansa tapauksesta saattaa seurata poliittisia vaikutuksia.
- Mutta millaisia, se jää nähtäväksi.
Presidentti Sauli Niinistö otti eilen kantaa asiaan toteamalla, että vaikuttaa aivan luonnolliselta, että Suomi auttaa hirvittävän rikoksen selvittämisessä. Samaan aikaan on kuitenkin jouduttu arvioimaan, onko tietojen ja koeräjäytyksen sirpaleiden lähettäminen kolmannelle osapuolelle vastoin Buk-ohjusten hankintasopimuksen salassapitosäännöksiä.
Niinistön mukaan Venäjälle on hänen ohjeistuksellaan ilmoitettu jo 2014, että oikeusapupyyntö on tullut ja Suomi ryhtyy sen mukaisiin toimiin.