Ulkoministeriö ei pysty hoitamaan sille annettuja tehtäviä nykyisillä voimavaroilla. Rahaa on saatava lisää, muuten ministeriö joutuu sulkemaan 15–20 ulkomaanedustustoa. Tämä rampauttaisi Suomen edustautumisen Euroopan ulkopuolella, varoittaa ministeriö tiistaina julkistamassaan selvityksessä. Selvitys annettiin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle.
Selvityksen mukaan ulkoministeriö ja edustustot tarvitsevat lähivuosina 40–50 virkamiestä lisää pysyäkseen nykyisessä toimintakyvyssään. Ensi vuoden budjettikehykseen ulkoministeriö esittää 37 miljoonan markan lisäystä.
Suomella on nykyisin suurlähetystö 76 maassa, ja se on solminut diplomaattisuhteet 170 maahan. Lähetettyä henkilöstöä toimii yhteensä 97 toimipisteessä.
Ministeriö torjuu ajatukset Suomen omien edustustojen korvaamisesta yhteispohjoismaisilla tai EU-maiden yhteisillä. "Vain Suomen omat edustajat voivat täysipainoisesti edustaa maatamme ja ajaa sen etuja. Oma, hyvinhoidettu kontaktiverkko on vaikutuskanavana korvaamaton", todetaan selvityksessä. Selvityksen teki työryhmä, jota johti hallinnollinen alivaltiosihteeri Pertti Torstila. Viime vuosikymmenellä ministeriö perusti 14 uutta suurlähetystöä ja sulki kuusi. Uusia lähetystöjä perustettaneen kaikkiin tuleviin EU-maihin, eli lähivuosina vuorossa ovat Slovenia, Slovakia, Kypros ja Malta.
EU-jäsenyys kasvatti muutenkin ministeriön työtaakkaa, mutta toimintamäärärahat ovat pysyneet kymmenen vuoden ajan noin 850 miljoonan markan tasolla, selvityksessä todetaan. Dollarin vahvistuminen ja kustannusten nousu ovat vähentäneet ostovoimaa.
Säästöjä on haettu organisaatiouudistuksella, vähentämällä lähetettyä henkilökuntaa ja karsimalla asuntomenoja. Lisärahan tarvetta perustellaan suomalaisten yhä kasvavalla ulkomailla liikkumisella. Viime vuonna suomalaiset tekivät arviolta 6,5 miljoonaa ulkomaanmatkaa, ja ulkomailla asuu, opiskelee ja työskentelee enenevä joukko suomalaisia.