EY-tuomioistuin katsoo, että toiseen EU-maahan rekisteröityä työsuhdeautoa pitää voida käyttää myös työntekijän kotimaassa. Tänään annetussa ratkaisussa tuomioistuin totesi, että Belgialla ei ollut oikeutta vaatia belgialaista insinööriä rekisteröimään luxemburgilainen työsuhdeautonsa Belgiassa.
Belgia oli perustellut vaatimusta verotulojen ja tieliikenteen turvaamisella, mutta tuomioistuin katsoi Belgian sääntöjen loukanneen työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.
Suomi otti myös kantaa tapaukseen sen käsittelyn aikana ja tuki Belgian kantaa. Myös Suomi vaatii, että Suomessa käytettävät työsuhdeautot rekisteröidään Suomeen, vaikka työnantaja toimisi toisessa EU-maassa.
EY-tuomioistuimen ratkaisu ulkomaille rekisteröidyistä työsuhdeautoista voi vaikuttaa myös Suomen lainsäädäntöön. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, joten selvittely jatkuu.
Suomen lainsäädäntöä ei voi suoraan verrata Belgian lakeihin. Suomessa on mahdollista rekisteröidä ajoneuvo ja maksaa siitä ajoneuvovero, vaikka sen omistaja olisikin ulkomaalainen. Toisin sanoen, toisesta maasta hankittu leasing-auto pitää rekisteröidä suomalaisin kilvin. Tämä ei Belgiassa ollut mahdollista. Belgian lakia on sittemmin muutettu, mutta tuomioistuimen kanta muutoksiin ei ole selkeä.
Liikenneministeriön ajoneuvoyksikön päällikkö Kari Saari totesi STT:lle, että ratkaisun vaikutuksia pitää Suomessa harkita hyvin tarkkaan. Se vaikuttaa toisaalta autojen rekisteröintiin, toisaalta autoverotukseen.
"Jos Suomessa vakituisesti asuva saisi ajaa ulkomailla rekisteröityä autoa, niin jokainenhan ottaisi itselleen Ruotsissa tai Virossa rekisteröidyn auton ja ajaisi sillä täällä maksamatta autoveroa", sanoi Saari ja kummasteli tuomiostuimen ratkaisua.
Kun autoverotusta ei ole EU:ssa harmonisoitu, voisi tulos olla, että kaikki kynnelle kykenevät hakisivat autonsa muualta. Suomessa autovero on ollut tärkein syy vaatia rekisteröintiä, mutta rekisteröinnillä on muitakin tehtäviä. Poliisin on vaikea tietää, onko ulkomaisin kilvin rekisteröity auto katsastettu, vakuutettu, varastettu tms., joten valvonta vaikeutuu.
Saari arveli kuitenkin, että Suomessa joudutaan tarkistamaan autoverotusta ja sääntöjä siitä, kuinka kauan ulkomailla rekisteröityä autoa saa Suomessa ajaa.
EU-tuomioistuinasioiden johtaja Tuula Pynnä ulkoministeriöstä arveli tapausten erilaisuuden vaativan, että Suomen tapaus käsitellään omana juttunaan. Suomi on jo pitkään kiistellyt ulkomaisista työsuhdeautoista komission kanssa ja sai asiasta viime kesäkuussa kanteen.
EY-tuomioistuin on aiemmassa ratkaisussa ottanut kantaa toiseen hieman samankaltaiseen tapaukseen. Silloin autoilija muutti Saksasta Itävaltaan ja toi mukanaan saksalaisen leasing-auton, jonka oli hankkinut omiin nimiinsä. Tuomioistuin totesi silloin, että Itävallalla oli oikeus vaatia auton rekisteröimistä Itävaltaan. Itävalta joutui kuitenkin muuttamaan lainsäädäntöään, koska aikarajoja pidettiin liian tiukkoina.