Teollisuudessa toimiva teknologiayritys, jossa on paljon ainutlaatuista osaamista, kiinnostaa erityisesti ulkomaisia yritysostajia. Jos kauppa syntyy, voi käydä pahimmillaan niin, että muutaman vuoden kuluttua yritys lopettaa toimintansa Suomessa.
"Ulkomaalainen ostaja on kiinnostunut yrityksen tietopääomasta, osaamisesta, mutta ei niinkään suomalaisesta tehtaasta, koska Suomi sijaitsee syrjässä maailmanmarkkinoilta", selvitti Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tutkimuskoordinaattori Eero Lehto tiistaina tuoretta tutkimustaan yrityskaupoista Suomessa 1989--2003.
Palvelualoilla ulkomaiset yritysostajat käyttäytyvät toisin
"Palveluissa toiminta on paikkaan sidottua eikä Suomi ole siinä mielessä syrjässä. Suomeen tulevilla, kansainvälisesti katsoen tehokkailla yrityksillä on motiivi kehittää toimintoja nimenomaan Suomessa."
Lehto mainitsee esimerkkeinä huolintaliikkeet, vartiointi- ja turva-alan sekä siivousalan. Palveluita on mahdotonta viedä pois Suomessa, mutta toimintoja voi tehostaa. Usein siitäkin seuraa irtisanomisia.
"Palveluissa kansainvälinen kauppa ei kuitenkaan supista toimipaikan henkilömääriä eikä jouduta toimipaikkojen lakkauttamista yhtä selvästi kuin kotimaisissa kaupoissa. Ilmeisesti palveluissa kansainvälinen ostaja on luomassa Suomeen sillanpääasemaa, jonka vakiinnuttamiseen ei sovi toimintojen raju karsiminen", arvioi Lehto.
Kotimainen yrityskauppa lopettaa toimipaikkoja ja irtisanoo työntekijöitä usein paljon enemmän kuin ulkomainen yritysostaja. Kovimmat esimerkit tulevat pankkirintamalta.
Lehto kuitenkin muistuttaa, että kotimaiset, suomalaisomisteiset yrityskaupat vaikuttavat kahteen suuntaan: ne vähentävät vanhoja toimipaikkoja, mutta johtavat samalla myös uusien perustamiseen.
"Ulkomaalaisomisteiset kaupat jopa pienentävät teollisuuden toimialoilla uuden toimipaikan perustamisen todennäköisyyttä." Tutkimuksen ensisijainen lähde on Talouselämä-lehden yrityskaupparekisteri. Lehto kumppaneineen on analysoinut yhteensä 7 532 yritystä. Toimipaikkojen lopettaminen on mallinnettu Coxin suhteellisen riskin mallin muotoon ja pisimmät tietokoneajot aineistolla ovat kestäneet jopa kaksi vuorokautta.
Lehdon mukaan erityisen yllättävää oli, että kansainvälinen yrityskauppa ei johda työn tuottavuuden kohenemiseen teollisuudessa, jossa kaupat kuitenkin supistavat henkilöstömääriä.
Perheyritysten liitto, Metallityöväen liitto ja Tekniikan akateemisten liitto ovat rahoittaneet tutkimusta. Perheyritysten liiton puheenjohtaja, Machinery Oy:n toimitusjohtaja Janne Timonen muistuttaa, että kolmannes Suomen yrityksistä on myynnissä eli käytännössä odottaa sukupolvenvaihdosta.
"Tutkimus todistaa kotimaisen yrityskaupan ja innovatiivisuuden merkityksen. Kotimainen yritys huolehtii paremmin innovatiivisuudesta, toisin kuin ulkomaisissa yrityskauppatilanteissa tapahtuu. Se on hyvä asia suomalaisen omistamisen kannalta", painottaa Timonen, yrittäjä kolmannessa sukupolvessa.