Alkuviikon Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen toi Suomeen mittavan määrän aseistettuja turvamiehiä. Trumpin ja Putinin turvamiehet ovat koulutettuja ja valmiita toimimaan.
Presidenttien ja muiden korkeassa virassa toimivien henkilöiden turvamiehillä ei kuitenkaan ole voimankäyttöoikeuksia Suomessa ollessaan, kertoo ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisin erityistoimintayksiköstä. Vieraan maan turvamiehiin pätevät Suomen lait, eikä heillä ole erityisoikeuksia.
– Turvamiehillä tai henkivartijoilla ei ole voimankäyttöoikeuksia. Voimankäyttöä Suomessa voi käyttää lakiin perustuen ainoastaan poliisi, Porola kertoo.
Voimankäytöllä tarkoitetaan jonkin tapahtuman estämistä, kun mitään ei ole vielä päässyt tapahtumaan, Porola täsmentää. Vieraan maan turvamiehellä on kuitenkin oikeus hätävarjeluun, hän kertoo.
– Turvamiehiä koskevat normaalit hätävarjeluoikeudet. Rikoslaissa säädettävä hätävarjelu koskee kaikkia Suomessa olevia kansalaisuudesta riippumatta. Se, joka joutuu hyökkäyksen kohteeksi saa käyttää hätävarjelua itsensä tai toisen puolesta. Se on niin sanottu jokamiehen oikeus, Porola sanoo.
Korkeassa virassa toimivien henkilöiden turvamiehet ovat lähes poikkeuksetta aseistettuja. Porolan mukaan aseistettu ulkomainen turvamies ei kuitenkaan ole missään tilanteessa yksin turvaamassa valtionpäämiestä Suomessa.
– Sellaista tilannetta ei ole, jossa aseistettu vieraan maan turvamies olisi yksin. Aseistettu suomalainen poliisi on aina tilanteissa mukana.
Porolan mukaan oman maan poliisin täytyy olla aina välittömästi mukana turvaamistilanteissa. Se on kansainvälinen tapa, hän sanoo.
– Oman maan henkilösuojauksesta vastaava joukko on aina niin sanotusti iholla antamassa voimankäyttömahdollisuuden. Jos tulee tilanne, joka vaatisi voimankäyttöä tai hätävarjelua, niin pyritään siihen, että suomalainen poliisi toimii ensin.
Välikohtauksiin ei varauduta erikseen
Voimankäyttöä tai hätävarjelua vaativiin välikohtauksiin ei lähtökohtaisesti varauduta, kertoo Porola. Tavoite on, ettei niitä satu lainkaan. Jos kuitenkin jotakin tapahtuisi, asia käsiteltäisiin Suomen oikeuslaitoksessa. Kukaan ei saa erityisoikeuksia, hän sanoo.
– Teoriassa on mahdollista, että ulkomainen turvamies reagoisi tilanteeseen ennen suomalaista poliisia. Jos ulkomainen turvamies joutuisi poksauttamaan vaikka nyrkillä jotakin, niin asia käsiteltäisiin hätävarjelutilanteena Suomen oikeudessa. Hänellä ei ole mitään erityistä toimivaltaa Suomessa ollessaan. Oikeudessa huomioitaisiin kuitenkin tilanteeseen liittyvä diplomaattinen status, Porola sanoo.
Rikoslakiin kirjattu hätävarjelu on anteeksiantoperusteinen, eli se ei ole toimivaltaa antava peruste, Porola selventää. Suomen poliisin toimintaa sääntelevä voimankäyttösäännös puolestaan antaa toimivaltaa. Porolan mukaan Suomen lait ja turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset käydään aina tarkasti läpi etukäteen maahan saapuvien turvamiesten kanssa.
– Kaikki käydään yksityiskohtaisesti läpi ja yhteistyö ennen tapahtumaa kestää päiväkausia. Samalla tavalla menetellään, kun Suomen viranomaiset lähtevät suomalaisten vieraiden kanssa ulkomaille. Käytännöt ovat kaikkialla pitkälti samat, Porola sanoo.
