Suorien ulkomaisten sijoitusten saaminen Suomeen on haasteellinen tehtävä. Sijoitusten nettopääomavirta on hiljentynyt huippuvuosista Suomen Pankin tilastojen mukaan. Toisaalta, huippuvuosina lukuja heilauttivat ylöspäin muutamat isot, yksittäiset yrityskaupat.
"Tällä hetkellä olemme todella kovassa kilpailutilanteessa verrattuna naapurimaihin. EU:n uudet jäsenmaat, ennen kaikkea Baltiassa, ovat imeneet lähiseudulta tuotannolliset investoinnit", kertoo toimitusjohtaja Tuomo Airaksinen Invest in Finlandista.
Suomeen tulee vuosittain 150-200 ulkomaista yritystä, joista valtaosa syntyy yrityskaupan kautta. Ulkomaisten sijoitusten saaminen Suomeen on hyödyllistä, sillä usein suomalaiset yritykset alkavat kasvaa ulkomaisten omistajien ansiosta.
"Ulkomaisyrityksillä on pääomia kasvaa täällä ja valmiit jakelutiet, joita pitkin ostetun suomalaisyrityksen tuotteita pystytään pistämään eteenpäin", Airaksinen sanoo.
Useimmiten ulkomaiset ostajat hankkivat omistukseensa juuri pk-yrityksiä, joiden kasvua pääoman puute on rajoittanut.
Suomeen on tullut viime aikoina esimerkiksi intialaisia ohjelmistofirmoja, Airaksinen huomauttaa ja viittaa Botnia Hightechin ja Sarawaren ostoihin.
"Suomesta tulee niiden kehityskeskus", Airaksinen iloitsee.
Myös ulkomaisten Suomeen perustamien yritysten kasvunäkymät ovat myönteisemmät kuin keskimääräisillä suomalaisten perustamilla yrityksillä.
Naapurimaa Ruotsi on pärjännyt kilpailussa ulkomaisista yrityksistä selvästi Suomea paremmin jo pitkään. Ruotsi pystyy hyötymään Suomea paremmasta tunnettuudestaan, vaikka Suomi onkin pystynyt ratsastamaan Nokian maineella.
"Kyllä Suomella petraamista on. Kisa on kova, sillä melkein kaikki maailman maat pyrkivät houkuttelemaan ulkomaisia yrityksiä - kehittyvät maat länsimaita aggressiivisemmin", toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö.
Tuotekehitys voisi
houkutella lisää
Ulkomaisten toimijoiden sijoitukset ovat Suomessa kohdistuneet etenkin kaupan alalle ja palveluihin, jonne on myös syntynyt työpaikkoja.
"Teolliset investoinnit ovat aika lailla puuttuneet", Airaksinen toteaa.
Ali-Yrkön mielestä Suomi voisi käyttää houkutuslintuna muita länsimaita edullisempia tuotekehitystoiminnan keskimääräisiä kustannuksiaan. Vaikka Suomi ei kustannuksissa Kiinan tai Intian tasolle pääsekään, suomalaisen tuotekehitysinsinöörin tuotos voi olla parempi.
"Karrikoiden voidaan sanoa, että Suomi on halpa maa tehdä tuotekehitystä. Tuotekehitysyksiköstä päätettäessä ykkösjuttu on se, että on osaavaa porukkaa. Jos on osaavaa porukkaa edullisemmin kuin useammassa muussa paikassa, kyllä se painaa vaakakupissa", Ali-Yrkkö sanoo.
Suomeen perustetaan merkittäviä määriä tutkimuskehitysyksikköjä, mutta ne usein työllistävät vain vähän väkeä.
"Tämäntyyppisiä investointeja tulee, mutta ne ovat aika pieniä", Airaksinen sanoo.
Suomen tulisi Ali-Yrkön mukaan pyrkiä eturintamaan osaamisen suhteen, sillä isot yritykset etsivät maailmalta parasta osaamista. Pienenä maana Suomi ei voi olla huipulla kaikessa, vaan osaamisen kärkeä pitäisi keskittää. Ongelmana on se, ettei kukaan todellisuudessa pysty ennustamaan, mikä toimiala on varma tulevaisuuden menestyjä.
"Jos keskitymme sellaiseen alueeseen, jota ei ole Suomessa kohta olemassakaan, siinä käy huonosti", Ali-Yrkkö korostaa.