Suomen Alkoihin kertyy vuosittain valtaisa kasa ulkomailta tuotuja pulloja. Alkon logistiikkapäällikön Markku Piekkasen mukaan joka kymmenes palautettavista pantittomista kertakäyttöpulloista on peräisin ulkomailta, eli vuosittain 5 miljoonaa pulloa.
Kaikkiaan Suomeen tuodaan noin 27 miljoonaa tax free -pulloa vuodessa. Alkoholijuomateollisuus kierrättää vuosittain noin 60 miljoonaa uudelleen täytettävää pantillista pulloa.
Alkoilla on oma kertakäyttölasin keräysjärjestelmänsä, joten ulkomailtakin tulleet putelit päätyvät hyötykäyttöön lasivillateollisuudelle.
Tuliaispullot pitäisi kuitenkin viedä lasinkeräykseen, kun sisältö on saatu tuhottua.
"Ihmiset tahtovat käyttää hyväkseen tätä järjestelmää näillä pulloilla, jotka ulkomailta tulevat", Piekkanen harmittelee.
Ulkomaiset pullot aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia, sillä niistä ei ole maksettu kierrätys- tai talteenottomaksuja.
Kun Viro toukokuun alusta liittyy EU:hun, on todennäköistä, että Suomessa palautettujen ulkomaisten pullojen kasa paisuu.
Lisäyksen määrää voi tässä vaiheessa vain arvailla, eikä Alkolla ole juuri keinoja siihen varautua.
"Täytyy tiedottaa vain asiakkaille, että ulkomailta tuotuja pulloja ei oteta vastaan. Muutahan ei ole mahdollista tehdä", Piekkanen sanoo.
Piekkanen kuitenkin olettaa, että ensi touko-kesäkuun alkuhurman jälkeen innostus latistuu. Lasipullojen kuskaus ulkomailta on sittenkin melkoisen työlästä puuhaa.
Likaiset pullot
suurempi huoli
Oulun suurin pullopalautus on Euromarketin ja Alkon yhteispiste Raksilassa, eikä sielläkään ulkomaisten pulloen tulvaa pelätä. Tavaratalonjohtaja Marko Alasaarela arvioi, että Viron kaukaisuus suojelee Oulun kauppiaita, mutta Ruotsin tuomisista meilläkin on kokemuksia.
Tällä hetkellä Alasaarelaa huolettaa enemmän kesän tulo ja juomiskäyttäytymisen muuttuminen.
"Tulee likaisia pulloja ja sen takia paljon hylkyjä", Alasaarela kertoo.
Palautusautomaatit ovat nykyään niin viisaita, että ne tunnistavat pullot melkoisen tarkkaan. Jos väärää tavaraa alkaa päästä läpi, hoituu ongelma päivittämällä. Se käy Alasaarelan mukaan modeemilla.
"Enemmän tässä kai on kuluttaja ihmeissään, mikä pullo kiertää ja mistä saa pantin", Alasaarela aprikoi.
Tölkit saa palauttaa samaan paikkaan
Tölkkejä on Suomessa liikkeellä huomattavasti vähemmän kuin pulloja. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton juomapakkauksista vain 3 prosenttia on tölkkejä.
Ulkomailta tosin olut tuodaan yleensä tölkeissä, mutta pantittomien osuus on ollut vuosittain noin 10 prosenttia. Talteen ei tosin saada puoliakaan.
Virolaistölkit eivät ole kierrättäjilleen ongelma, sillä ne päätyvät uusiokäyttöön samalla tavoin kuin suomalaisetkin. Alumiinia voidaan käyttää uudestaan useita kertoja.
"Ulkomailta tuodut tölkit kannattaa palauttaa järjestelmään. Se on ympäristöteko. Raaka-aine on samaa kuin pantillisissa tölkeissä ja järjestelmä ottaa ne vastaan", sanoo viestintäpäällikkö Hanna Westerling tölkkien kierrätyksestä vastaavasta Suomen Palautuspakkaus Oy:stä (Palpa).
Yhteisjärjestelmää pidetään utopiana
Yhteinen raaka-aine ei tarkoita sitä, että edes EU:n sisälle saataisiin lähitulevaisuudessa aikaiseksi yhteinen tölkkienpalautusjärjestelmä.
Westerlingin mukaan ongelmaksi muodostuvat jo pelkästään erilaiset hintaerot: yhteisen panttiarvon löytäminen olisi hankalaa.
"Pantillisia järjestelmiä on aika vähän. Pohjoismaat ovat olleet tässä uranuurtajia", Westerling sanoo.
Pullojen osalta yhteisjärjestelmässä ollaan vielä kauempana.
"Juomamyynti on suhteellisen paikallista ja palautusjärjestelmäkin toimii parhaiten paikallisesti. Se on aika utopiaa, että saataisiin koko Euroopan laajuinen järjestelmä", sanoo Panimo ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintäpäällikkö Katri Tuulensuu.
