Massiivisen Mekongin sivujoki Hinboun keskisessä Laosissa on ollut paikallisen väestön aarreaitta. Kalaa on riittänyt ja joen varrella ovat kohonneet viljavat riisivainiot. Myös asutus on lähellä vettä, kuten muuallakin vuoristoisessa sisämaavaltiossa.
Yhdeksän vuotta sitten Hinboun yläjuoksulla aloitti vesivoimala, joka muutti piirikunnan ihmisten elämän.
Norjalaisen Fivas-kansalaisjärjestön mukaan 30 000 ihmistä on kärsinyt kalakannan ja vesieliöiden kadosta, koska jokiveden laatu on huonontunut. Toistuvat tulvat ovat tuhonneet viljelykset, ja eroosio on syönyt rantapenkat. Tulvissa on hukkunut ihmisiä ja kotieläimiä.
Sähköyhtiö ei ole tarjonnut haitoista rahallisia korvauksia. Kyläläisille tarjotut vaihtoehtoiset viljely- ja karjankasvatushankkeet eivät Fivasin mukaan ole menestyneet.
Sähködollarit Norjaan ja Thaimaahan
Norjalaisjärjestö selvitti Theun-Hinbounin -voimalaitoksen vaikutuksia, koska pato rakennettiin norjalais-ruotsalaisena yhteistyönä ja yksi sähköyhtiön osakkaista on Norjan Statkraft. Voimalaitoksen tuottama sähkö myydään Thaimaahan, ja myyntivoiton jakavat myös thaimaalainen GMS-yhtiö sekä Laosin valtiollinen sähkölaitos.
Nyt yhtiö suunnittelee patohankkeen laajentamista ja uusi sähkösopimus Thaimaan kanssa odottaa allekirjoitusta. Laajennuksen ympäristövaikutusten selvitys saa kovan tuomion englantilaiselta asiantuntijalta.
-- Norjalainen Norplan-yhtiö aliarvioi rankasti laajennuksen riskit, eikä ota huomioon aiempia vaikutuksia. Norplan pettää Laosin hallitusta, jotta voimayhtiö voi ulkoistaa kustannuksensa, puuskahtaa ympäristökonsultti Murray Watson.
Watson selvitti Theun-Hinbounin laajennuksen vaikutuksia kaksi vuotta, mutta voimayhtiö ei julkaissut kriittisiä tuloksia, vaan palkkasi tilalle norjalaiskonsultit.
-- Alajuoksulle on suunniteltu kosmeettisia parannuksia, vaikka joki vaatisi järeitä ruoppaustöitä. Padon laajennus köyhdyttää vakavasti 10--15 000 uutta ihmistä ja vaikeuttaa lievemmin samankokoisen ihmisjoukon elämää, Watson jatkaa.
Uusia hankkeita liukuhihnalta
Vuonna 2005 Maailmanpankki päätti pitkän viivästyksen jälkeen taata kansainväliset lainat Laosin Nam Theun 2 -patohankkeelle. Yli tuhannen megawatin pato on nyt rakenteilla. Sen pääinvestoija on Ranskan valtiollinen voimayhtiö EdF.
Maailmanpankki on pitänyt patoa virstanpylväänä Laosin köyhyyden poistossa ja esimerkkinä kestävästä vesivoimarakentamisesta. Ympäristöjärjestöjen mukaan haittojen kompensointi ei ole riittävää. Nam Theun 2:n vaikutusalueella elää noin viideskymmenesosa maan koko väestöstä.
Samaan aikaan Laos on avannut ovensa myös naapurimaiden yksityisille voimayhtiöille. Kiinalaiset, malesialaiset, thaimaalaiset ja vietnamilaiset yritykset ovat ehdottaneet maalle useita kymmeniä patohankkeita, joiden rahoitus hankittaisiin kyseisten maiden liikepankeilta ja vientiluottolaitoksilta.
Watsonin mukaan aasialaiset voimayhtiöt ja pankit eivät perinteisesti ole osoittaneet yhteiskuntavastuuta. -- Sen sijaan norjalaisella ja ranskalaisella valtionyhtiöllä pitäisi olla erityinen vastuu, ei pelkästään kotimaassaan, vaan myös toimiessaan kehitysmaissa.
Laos pyrkii Kaakkois-Aasian paristoksi. Maassa on kuusi suurpatoa, neljä on rakenteilla ja kymmenkunta odottamassa rakennuspäätöstä. Lisäksi Laosin hallitus on ilmoittanut kehittävänsä kolmisenkymmentä muuta vesivoimahanketta vuoteen 2020 mennessä.