Kun kuljeskelee oululaisilla kaduilla, kaupoissa, kahviloissa ja baareissa, kuulee yllättävän paljon muuta kieltä kuin suomea tai täkäläisiä murteita.
Vierasta kieltä puhuva ulkomaalainen näyttää yleensä nuorelta, ilmiselvästi opiskelijalta. Toinen vaihtoehto on, että hän on insinööriä muistuttava mies.
Siis kansainvälinen vaihto-opiskelija tai yritysvierailulla oleva liikemies.
Oulun yliopistolla sekä Oulun ammattikorkeakoulussa liikkuu yhteensä runsaat tuhat kansainvälistä opiskelijaa.
Koko Suomessa heitä asustelee noin 20 000. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa opiskeli vuonna 2009 yli 14 000 kansainvälistä opiskelijaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Vaihto-opiskelijoita oli lähes 9 000.
Eniten tutkintoon tähtääviä opiskelijoita Suomeen tulee Kiinasta ja Venäjältä.
Vaihto-opiskelijoista kävijöitä tulee eniten Saksasta, Ranskasta, Espanjasta ja Italiasta.
Nykyiset opiskelijavaihtojärjestelmät takaavat, että periaatteessa myös kaikilla suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla on mahdollisuus matkustaa ulkomaille muutamaksi kuukaudeksi vaihto-opiskeluun tai myös tekemään koko tutkintoa.
Opiskelijoiden vaihtojärjestelmät tarjoavat valtavan mahdollisuuden. Nuori voi kasvattaa niin sanottua henkistä ja sosiaalista pääomaansa, kun tutustuu vieraisiin elämäntapoihin, ihmisiin ja heidän kieliinsä.
Samanlaisia etuja ei ollut esimerkiksi vielä 1980-luvulla opiskelleilla.
Ulkomailla opiskelu, harjoittelu tai työskentely antaa nuorelle uusia näköaloja elämään. Kotioloista poikkeava kulttuuri kasvattaa. Kokemukset erilaisuudesta synnyttävät parhaimmillaan luovuutta, jota helposti sisäänpäin kääntyvässä Suomessa kaivataan.
Niin yritysten toiminnassa kuin taiteessa ja kulttuurissa. Ihmisten arkielämässä.
Opetusministeriön CIMO edistää kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä. CIMO on ollut tekemässä selvitystä, jossa tutkittiin ulkomaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä vierailumaahansa.
International Student Barometer antaa ensimmäistä kertaa korkeakouluista vertailun, jossa Suomen voi suhteuttaa kansainvälisten opintojen kohdemaana muihin maihin.
Noin 90 prosenttia ulkomaisista opiskelijoista on tyytyväisiä opiskeluun Suomessa. Tyytyväisimmät tulevat Intiasta, Slovakiasta, Liettuasta, Latviasta, Tekistä ja Venäjältä.
Ulkomaalaiset pitävät erityisesti suomalaisten oppilaitosten olosuhteista.
Kirjastot, luentosalit, laboratoriot ja tietokoneluokat toimivat ja ovat viihtyisiä.
Ulkomailta tulleet antavat myös kiitosta Suomen turvallisuudesta ja yhteiskunnallisesta vakaudesta. Suurin ongelma nuorille on, että Suomi on kallis maa.
Opiskelijoiden tyytyväisyyttä kartoittaneeseen selvitykseen vastasi 158 000 kansainvälistä opiskelijaa, joista suomalaisissa korkeakouluissa oli 6 400. Haasteellisin ilmiö selvityksen mukaan liittyy työharjoitteluun tai työpaikkojen saantiin, sillä kansainväliset opiskelijat haluaisivat usein myös jäädä töihin Suomeen, mutta työpaikkoja ei ole tarjolla.
Ulkomaisen harjoittelijan tai työntekijän palkkaaminen vaatii, että joku tai muutamat yrityksessä uskaltavat ja osaavat ylittää totutut tavat. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tietojen mukaan semmoisia löytyy liian harvoin. Suomessa valmistuneen kansainvälisen nuoren on liki mahdoton työllistyä Suomessa.
Tilanne on järjetön.
Meikäläiset yritykset eivät nähtävästi ole vielä tajunneet, millaisen mahdollisuuden kansainväliset opiskelijat voisivat tarjota yrityksen kansainvälistymisessä. Oulun seudullakin heitä olisi tarjolla satoja.