Suomalaisten kokema työnteon mielekkyys on vähentynyt hätkähdyttävästi 2000-luvun alusta lähtien. Edellisen kerran miinukselle painuttiin 90-luvun alun laman myllerryksessä. Sen jälkeen tunteet paranivat useiksi vuosiksi. Mitä työelämässä on tapahtunut viime vuosina? Tunne työn mielekkyydestä kasvaa, jos esimiestyö on kunnossa, täräytti koulutussuunnittelija Sari Piispala Torniossa. Hän puhui seminaarissa, jossa etsittiin parempia käytäntöjä työelämään.
Lähimmät esimiehet eivät tosin voi aina vaikuttaa siihen, että työ tuntuu varmalta ja turvatulta. Pätkätyöt ovat yleistyneet kulkutaudin lailla. Ihmisen mieli on sellainen, että väliaikaiseksi koettua ei hevin arvosta.
Erityisen hankalaa on, jos vakinainen työ tuntuu vastenmieliseltä. Ikääntynyt väki lipsahtaa silloin eläkkeelle heti tilaisuuden tullen.
Nyt eläköitymisvuorossa on muutama suuria ikäluokkia edeltävä sukupolvi. Eikä kestä kauaa, kun suuria ikäluokkia mollanneet oskupajamäet pääsevät ottamaan heidän paikkansa työelämässä.
Kokonaan toinen juttu sitten on, kuinka suuri onni lähtöä toivovia ja siihen hoputtavia odottaa. Mitä nuorempana suomalaiset jättävät työelämän, sen hankalampaa koko yhteiskunnalle. Työn mielekkääksi kokemisen täytyisi kehittyä aivan toiseen suuntaan kuin viime aikoina on koettu, mikäli mielitään selvitä edessä olevista vaikeuksista.
Jo nyt monella alalla kärsitään työvoimapulasta. Vaiva yleistyy, kunhan työelämään tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin sieltä väistyvät.
Elinkeinoelämän keskusliitto on usein vaatinut Suomea varautumaan tulevaan maahanmuuttoa edistämällä. On vain niin, että likikään kaikkia avautuvia työtehtäviä maahanmuuttajien ensimmäinen sukupolvi ei kykene täyttämään. Viime aikoina on muistutettu, että esimerkiksi useimpiin kunnan ja valtion tehtäviin pitää löytyä henkilöitä, joille suomalainen yhteiskunta on vanhastaan tuttu.
Myös yksityisellä puolella on lukuisia töitä, joita vain lyhyen aikaa Suomessa asuneen on vaikea tai mahdotonta hoitaa.
Väkeä maailmassa riittää, mutta esimerkiksi EK:n toivomuslistalla olevia koulutettuja, ammattitaitoisia ihmisiä ei vastaisuudessa kovin helposti Suomeen napata. Koko Eurooppa on saman vanhenemispulman edessä. Osaajille riittää ottajia. Monen nykyisestä kotimaastaan lähtöä harkitsevan ykköskohde on aivan joku muu maa kuin Suomi.
Siksi on välttämätöntä, että pulaa torjutaan omin voimin mahdollisimman pitkälle. Esimerkiksi eläkkeelle lähtöä on pystyttävä myöhennetämään. STM:n kansainvälistä kiitostakin saanut Veto-ohjelma tähtää työssäoloajan pidentämiseen 2-3 vuodella.
Keskimääräinen eläköitymisikä on Suomessa yhä alle 60 vuotta. Veto-ohjelman tavoitteen toteutuminen ei veisi Suomea vielä samalle tasolle Ruotsin kanssa. Sillä alalla olemme maaottelussa pahasti tappiolla. Mutta osammehan me kiriä, vai mitä? Tässä lajissa se on välttämätöntä.