Pelot Suomen väkiluvun hiipumisesta ainakaan kovin nopeasti ovat osoittautumassa vääriksi. Väestönkasvu on päättyvänä vuonna ollut nopeinta 15 vuoteen. Suomessa on nyt asukkaita noin 23 000 henkeä eli suunnilleen Raahen kokoisen kaupungin verran enemmän kuin vuosi sitten.
Tämä kehitys selittyy ennen muuta yhdellä tekijällä, maahanmuutolla.
Suomeen on tullut ulkomailta ihmisiä vuoden sisään enemmän kuin koskaan ennen itsenäisyyden aikana. Koska edellinen ennätys oli viime vuodelta, voidaan puhua jatkuvasta ja kiihtyvästä suuntauksesta. Silti kansainvälisesti katsoen muuttoliike Suomeen on yhä vähäistä. Tämän vuoden aikana tulijoita on ollut noin 25 900 henkeä.
On kaikki syyt olettaa, että suunta jatkuu samana myös lähivuodet. Sen voisi pysäyttää lähinnä vain jyrkkä käänne huonompaan taloudessa, eikä sellaisesta onneksi ole merkkejä. Suomen työllisyystilanne kokonaisuutena on ollut jatkuvasti menossa parempaan suuntaan, ja monella alalla edessä on väistämättä työvoimapula. Siihen ei usein muuta ratkaisua ole kuin työntekijöiden saanti ulkomailta.
Syntyvyys Suomessa on nimittäin yhä laskussa, ja ilman muuttovoittoa väkiluku polkisi paikallaan.
Suhteellisesti eniten väestö kasvaa Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa. Määrällisesti voittajana on myös Pohjois-Pohjanmaa. Toisin sanoen väestö keskittyy entistä enemmän kaupunkiseuduille, jotka imevät niin kotimaista kuin ulkomaista muuttoliikettä. Erityisesti pääkaupunkiseudun katukuva kansainvälistyy paljon muuta Suomea nopeammin.
Samalla pääkaupunkiseutu on pysynyt monella tavoin henkisesti ja taloudellisesti vireänä alueena. Tämä todistaa osaltaan, että maahanmuuton hyödyt ylittävät selvästi sen mahdolliset haitat. Kautta aikain parhaiten ovat menestyneet juuri sellaiset seudut, jotka ovat näyttäytyneet avoimilta ja houkuttelevilta myös ulospäin.
Suomessa on tarpeen varautua henkisesti siihen, että ulkomaalaistaustaisen väestön osuus jatkaa yhä nousuaan. Sellainen on paljon normaalimpaa ja terveempää kehitystä kuin umpioituminen omien rajojen sisään, ulkopuoliset vaikutteet torjuen. Samalla väistämätön kehitys tuo moniin kuntiin uusia haasteita, kun monikulttuurisuudesta ja myös monikielisyydestä tulee yhä enemmän arkipäivää.
Juuri arkipäivän tilanteissa ratkeaa se, millä tavalla maahanmuuttajien sopeutuminen Suomeen onnistuu.