Suomen vankiloissa on ulkomaalaisia vankeja enemmän kuin koskaan. Helmikuun alussa heitä oli 312.
Kokonaisvankiluku oli samaan aikaan 3 602, eli ulkomaalaisten osuus oli liki yhdeksän prosenttia.
Eniten vankiloissa on virolaisia, noin sata. Venäläisiä on 40. Loput koostuvat useista eri kansallisuuksista.
Ulkomaalaisvankien osuus alkoi kasvaa entisen Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin. 1990-luvun lopulla kasvuvauhti kiihtyi entisestään. 200:n vangin raja ylitettiin vuonna 2001.
Ulkomaalaisvankien päärikokset ovat huumausaine- ja väkivaltarikokset. Varsinkin virolaiset ja venäläiset syyllistyvät niihin. Molemmista rikoksista säädetyt rangaistukset ovat yleensä useamman vuoden pituisia. Muutama ulkomaalainen kärsii myös rangaistuksista kovinta, elinkautista.
"Viime vuosina yli puolet tuomituista ulkomaalaisista on syyllistynyt nimenomaan huumausainerikoksiin", sanoo erikoissuunnittelija Ilppo Alatalo Rikosseuraamusvirastosta.
Vankiloiden turvallisuudesta vastaava tarkastaja Jukka Siltaloppi Rikosseuraamusvirastosta sanoo pääosan ulkomaalaisvangeista sopeutuvan vankiyhteisöön hyvin, mutta joillekin se on vaikeampaa.
"Vankiyhteisö on hyvin hierarkkinen, ennakkoluuloinen ja jopa rasistinen", Siltaloppi sanoo.
Menestymisen raja kulkee hänen mukaansa ihon värissä ja rikoksen laadussa.
"Mustaihoinen raiskaaja ei ole kovin korkeassa kurssissa vankilamaailmassa", hän sanoo.
Ulkomaalaisia pelkääjävankeja ei ole erikseen tilastoitu, mutta heitä on varsin paljon.
"Sinänsä ulkomaalaiselle vangille suomalainen vankila ei ole sen turvattomampi kuin suomalaisellekaan", Siltaloppi sanoo.
Palauttaminen hidasta
Suomen vankiloista on siirretty muutaman viime vuoden aikana parikymmentä virolaisvankia kärsimään tuomioitaan oman maansa vankiloissa. Siirto edellyttää yleensä vangin omaa suostumusta.
Varsinkin poliisi on vaatinut usein ja äänekkäästi kaikkien vakaviin rikoksiin ja pitkiin vankeusrangaistuksiin Suomessa tuomittujen palauttamista kotimaihinsa.
"Palauttamisen tulisi olla automaattista vakavissa rikoksissa. Nykyinen hallinnollisiin päätöksiin perustuva käytäntö on hidas ja kankea", sanoo rikosylikomisario Jaakko Sonck keskusrikospoliisista.
Sonck perustelee näkemystään erityisesti vankiloissa tapahtuvalla rikollisten verkostoitumisella.
"Varsinkin huumausainerikoksista tuomitut ulkomaalaiset ja suomalaiset vangit luovat vankeusaikana keskinäisiä suhteita ja kanavia rikollista toimintaa varten", Sonck sanoo.
Sonck sanoo pelkäävänsä ulkomaalaisvankien osuuden kasvavan entisestään Schengen-alueen laajenemisen myötä. Baltian maiden uskotaan tulevan mukaan hyvinkin pian, ja se merkitsee Sonckin mukaan liikkuvuuden helpottumista ja lisääntymistä.
"Kun rajamuodollisuudet katoavat niin myös rikollisten liikkuminen helpottuu", Sonck sanoo.
Suomi ei juuri kiinnosta
Suomessa on useita järjestäytyneitä rikollisryhmiä, joilla on tiiviit yhteydet balttilaisiin ryhmiin. Suomen etuna Sonck pitää sen pienuutta. "Markkina-alueena olemme hyvin marginaalinen", hän sanoo.
Virosta on perinteisesti toimitettu Suomeen amfetamiinia ja prostituoituja. Sonckin mukaan markkinatalouden lait pätevät myös kansainvälisessä rikollisuudessa.
"Sitä tuodaan mistä on kysyntää", hän sanoo.