Ulkomaalaisen työnteko Suomessa edellyttää jatkossa erityistä työntekijän oleskelulupaa. Hallituksen on tarkoitus kiristää ulkomaalaisten työehtojen valvontaa.
"Lähivuosina harmaan talouden torjunnassa aukeaa uusi haaste EU:n laajenemisen myötä. Haaste koskee erityisesti työehtojen valvontaa", toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) kertoi vastatessaan harmaan talouden torjuntaa koskevaan välikysymykseen eduskunnassa keskiviikkona.
Oleskelu- ja työlupakäytäntöön sisältyvä muutos on osa ulkomaalaislain kokonaisuudistusta. Siimes kertoi, että hallitus aikoo tuoda esityksen vielä tämä vuoden aikana.
Tiedot työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjattaisiin erityiseen ulkomaalaisrekisteriin myös silloin kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa työntekijän oleskeluluvan voimassa oloaikana ja työsuojeluviranomaisilla olisi oikeus käyttää niitä valvontatehtäviensä tukena.
Pankkisalaisuuden verho
SDP:n ryhmäpuhuja Risto Kuisma puuttui myös vierastyövoiman käyttöön liittyviin epäkohtiin. Hän muistutti, että vierastyövoimaa on käytetty ilman työlupaa, työntekijöille on maksettu alle työehtosopimusten mukaista palkkaa ja työlainsäädäntöä on rikottu.
Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet tuloneuvotteluissa, että vierastyövoiman käytön viranomaisvalvonnan yhteistyötä tehostetaan.
Siimeksen mukaan talouden kansainvälistyessä myös sen kielteiset lisääntyvät, yhtenä niistä talousrikollisuus ja harmaa talous. "Ne ovat meilläkin mitä ilmeisemmin lisääntyneet."
Siimes kertoi, että Suomi on puoltanut EU:ssa ja OECD:ssa aktiivisesti kaikkia sellaisia toimia, joiden avulla kansainvälistä tietojenvaihtoa pääomanliikkeistä voitaisiin lisätä ja haitallisia verokilpailukeinoja kuten veroparatiisien käyttöä vähentää.
Siimes myönsi, ettei harmaan talouden ilmiöihin puuttuminen ole helppoa. "Suomen mahdollisuudet puuttua toimiin, joiden takana ovat kansainväliset tekijät ovat varsin rajoitetut. Esimerkiksi sijoitustoiminnan lieveilmiöihin on hankala päästä käsiksi, jos pankkisalaisuuden verhoa ei saada kansainvälisin sopimuksin raotettua."
Kuisma kehui, että kotitalouden verovähennyksen jälkeen monet koti- ja remonttityöt ovat siirtyneet laillisen talouden puolelle.
Hallitusten aktiivisuus harmaan talouden torjunnassa on Kuisman mukaan viime vuosina selvästi lisääntynyt. Hän kertoi, että 1990-luvulla istuneet hallitukset ovat asettaneet lähes 10 erilaista työryhmää suunnittelemaan harmaan talouden vastaista toimintaan.
Pakoilevat talousrikolliset kiinni
"Talousrikollinen syö rehellisen yrittäjän leipää ja verohuijari maksattaa veronsa rehellisellä veronmaksajalla", kokoomuksen Kari Kantalainen sanoi.
Liikemies Peter Frykmannin tapaus nousi epäsuorasti esille. "Pakoilevat talousrikolliset pitäisi passittaa välittömästi vankilaan eikä sallia, että nämä pitävät vuosikausia poliisia ja koko oikeusjärjestelmäämme pilkkanaan", Kantalainen totesi.
RKP:n Ola Rosendahl muistutti ulkomaankaupan kaksoislaskutuksesta, jossa käytetään veroparatiisissa toimivia yrityksiä, joille maksetaan osa kauppahinnasta.
"Tällaisten rikosten torjumiseksi ulkomaankaupan piirissä tarvitaan tulliviranomaisten kansainvälistä yhteistyötä", Rosendah korosti.