Oulu
Ulkomaalaisten säilöönotot ovat jyrkässä kasvussa. Esimerkiksi Oulussa on otettu säilöön jo 50 ulkomaalaista eli sama määrä kuin koko viime vuonna, joka oli edellinen ennätysvuosi.
Poliisia huolestuttaa lukumäärää enemmän kuitenkin se, että säilöönotettavien joukossa on entistä enemmän passittomia ja paperittomia henkilöitä. Schengenin sopimuksen voimaantulon jälkeen peräti kaksikolmasosaa turvapaikka-anomuksista on jätetty suoraan poliisille.
"Säilöönotettujen ulkomaalaisten lukumäärää kasvattaa meidänkin osalta jonkin verran uuden lain mukaan tuoma oikeus kahdeksan päivän pakkaamisaikaan. Useat henkilöt käyttävät ajan hyväksi ja matkaavat johonkin toiseen EU-maahan, joka sitten palauttaa heidät takaisin tänne", selvittää Oulun poliisilaitoksen ulkomaalaisryhmän vetäjä, rikosylikonstaapeli Esa Tasanto.
Oulussa oman väriläiskän ulkomaalaisten säilöönottoihin on tuonut virolaiset ja venäläiset ilotytöt. Virolaisia on tänä vuonna otettu kaltereiden taakse vain kuusi, sillä enemmän heitä on lähetetty Suomenlahden toiselle rannalle heti kiinniottotilanteen jälkeen. Venäläisiä ilotyttöjä poliisi on palauttanut kolme. "Juuri nyt tilanne näyttäisi tältä osin rauhoittuneen, mutta ei ongelmaa ole suinkaan pois pyyhitty", toteaa Tasanto.
Oulun poliisi ei ole vielä kuljettanut ensimmäistäkään säilöönotettua noin kuukausi sitten Helsingin Katajanokan entiseen vankilan avattuun 30-paikkaiseen säilöönottoyksikköön. Sen johtaja Veikko Pylkkönen kertoo, että toiminta vaikuttaa ensimmäisten viikkojen perusteella erittäin vilkkaalta.
"Keskuksen läpi on kulkenut 90 ihmistä. Kiinniotettuja on pääkaupunkiseudun lisäksi tullut Lappeenrannasta, Joensuusta, Tampereelta ja Kuopiosta. Jos tämä tahti jatkuu, tietää se noin tuhatta ihmistä vuositasolla. Asiat pitää silti pystyä suhteuttamaan. Ruotsissa on säilöönottopaikkoja saman verran, vaikka turvapaikanhakijoita on 20-kertainen määrä", Pylkkönen toteaa.
Rahaa kuluu
Sisäasianministeriön poliisiosaston ylikomisario Kari Koivuniemi kertoo, että säilöönotettujen ulkomaalisten lukumäärä oli viime vuonna 896 henkilöä ja tuo luku tullaan reilusti ylittämään. Kasvu on ollut railakasta, sillä vuonna 1998 säilöönotettuja oli 423.
"Säilöönotot painottuvat yhä voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, sillä täällä on maan kansainvälinen lentokenttä ja suurin matkustajasatama. Säilöönotettujen lukumäärä vaihtelee huomattavasti muualla Suomessa, mutta mitään selittävää syytä ei tähän ole. Yksi niistä on kuitenkin vastaanottokeskusten sijaintipaikka", toteaa Kari Koivuniemi.
Säilöönottojen reipas kasvu vaatii myös lisää rahaa saattokustannuksiin. Vuonna 2000 niihin kului reilut miljoona euroa ja viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa. Tänä vuonna luku ylittyy Kari Koivuniemen mukaan oleellisesti. "Kustannuksia nostaa myös ulkomaalaisten vankien karkotukset. Kun vankimäärä on kasvanut koko ajan, lisääntyvät myös karkotukset", hän selvittää.
Viime vuonna poliisi teki saattoja noin 60 maahan.