Sisäministeri Ville Itälä (kok.) tuo keskiviikkona valtioneuvoston käsittelyyn ristiriitaisen vastaanoton saaneen ulkomaalaislakiesityksen. Itälän esitykseen sisältyy pakolaisjärjestöjen kritisoima nopeutettu menettely turvapaikkakäsittelyssä.
Pikakäännytys tuli ulkomaalaislakiin kesällä 2000, jolloin Suomeen tulvi Romanian romaneja. Kansalaisjärjestöjen mukaan nopeutettu menettely turvapaikkahakemusten käsittelyssä rikkoo hakijoiden oikeusturvaa.
Peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) on arvostellut kipakasti pikakäännytysmenettelyä. Sisäministeriön mukaan menettelyssä perusteettomaksi katsotut turvapaikkahakemukset on käsitelty nopeasti ja kielteisen päätöksen saaneet hakijat on pystytty toimittamaan pikaisesti pois maasta.
Turvapaikanhakija voitaisiin lakiesityksen mukaan palauttaa turvalliseen maahan.
Hallituksessa on ollut kiistaa oleskeluluvan epäämisperusteiden laventamisesta ja mahdollisuuksista peruuttaa oleskelulupa.
Oleskeluluvat
ulkomaalaisvirastolle
Suurin osa ulkomaalaislain säännöksistä koskee EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia, joilta edellytetään oleskelulupaa Suomessa asumiseen.
Kaikki oleskelupa-asiat esitetään siirrettäväksi ulkomailla olevista edustoilta ulkomaalaisvirastolle. Edustustoissa tehtäisiin jatkossa viisumipäätökset.
Perheiden yhdistämistä
helpotetaan
Ulkomaalaislakiin ollaan sisällyttämässä säännöstä, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden jo saaneiden ihmisten perheenjäsenet voisivat tulla Suomeen hakemaan oleskelulupaa ja oleskella Suomessa hakemuksen käsittelyn ajan.
Ehdotuksen taustalla on perheen yhdistämistä koskeva EU:n direktiiviehdotus.
Nykyisin lupa haetaan ulkomailla, ja maahan voi tulla vasta luvan saatuaan. Uuden esityksen mukaan luvan myöntäisi Suomessa paikallispoliisi.
Työehtojen valvontaa kiristetään
Ulkomaalaisten työehtojen valvontaa on tarkoitus uudessa ulkomaalaislaissa kiristää. Tästä hallitus on jo sopinut.
Ulkomaalaisen työnteko Suomessa edellyttää jatkossa erityistä työntekijän oleskelulupaa. Se myönnettäisiin kaksivaiheisesti.
Työvoimaviranomainen harkitsisi luvan myöntämisen työmarkkinaedellytykset ja sen jälkeen ulkomaalaisvirasto myöntäisi luvan, ellei sen myöntämiselle olisi yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyviä esteitä.
SAK ja STTK ovat olleet huolissaan työlupakäytännöstä. Ammattiyhdistysliike pelkää, että harmaille työmarkkinoille virtaa työvoimaa EU:n laajentuessa.
Tiedot työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjattaisiin erityiseen ulkomaalaisrekisteriin myös silloin kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa työntekijän oleskeluluvan voimassa oloaikana ja työsuojeluviranomaisilla olisi oikeus käyttää niitä valvontatehtäviensä tukena.
Lain valmistelu
edennyt takkuisasti
Ulkomaalaislakia pohtineessa ministeriryhmässä työ on edennyt välillä hyvin takkuisasti. Isyyslomansa päättänyt Itälä neuvotteli vielä maanantaina puhelimitse työministeri Tarja Filatovin (sd.) kanssa lakiesityksen muutamista pykälistä.
Jos hallitus saa lakiesityksen käsiteltyä tällä viikolla, eduskunta aloittaa sen käsittelyn loppiaisen jälkeen. Eduskunnalle tulee ulkomaalaislain kanssa kiire, koska istuntokausi on tarkoitus päättää helmikuun puolessa välissä.
Hallituspuolueissa pidetään mahdollisena, että lakiesitys saattaa raueta eduskunnassa. Vaalien läheisyys saattaa nostaa voimakkaita tuntemuksia ulkomaalaislakia kohtaan. Ulkomaalaiskysymys nousi taannoin Ruotsin vaalien pääteemaksi.
Nykyinen ulkomaalaislaki on kymmenen vuotta vanha. Sitä on muutettu jo 22 kertaa. Uudistuksen tarkoituksena on tehdä ulkomaalaisia koskevasta lainsäädännöstä selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus.
