Hallitus on löytänyt lopultakin sovun ulkomaalaislain sisällöstä. Erimielisyydet kestivät niin pitkään, että eduskunta tuskin ennättää käsitellä lakiesitystä ennen vaaleja. Esitys ilmeisesti raukeaa ja jää uuden hallituksen huoleksi.
Hallitus on vääntänyt kättä ulkomaalaislaista pitkään ja hartaasti, eduskunnan kannalta kohtuuttoman kauan. Hallitus kuitenkin halusi sovinnon, jottei ulkomaalaispolitiikka nousisi vaalitaistelun aseeksi, kuten Tanskassa tapahtui. Toiveen toteutuminen kuitenkin riippuu kansalaisista, ei politiikoista.
Lakiesityksen viimeiset kiistat koskivat pikakäännytystä ja perheiden yhdistämistä. Esityksessä lähdetään siitä, että vastakin noudetaan nopeutetun käsittelyn periaatteita, joista on jo säädetty laissa. Turvapaikkamenettelyä nopeuttanut lainmuutos on vähentänyt perusteettomien hakemusten määrää. Valtioneuvoston pöytäkirjaan kuitenkin liitettiin lausuma, jonka mukaan vähemmistövaltuutettu selvittää turvapaikanhakijoiden oikeusturvan.
Perheiden yhdistämisestä johtuva kiista koski maahan yksin tulleen alaikäisen lapsen asemaa. Jatkossa perheen yhdistäminen tapahtuu siellä missä vanhemmat oleskelevat. Se voi tapahtua myös Suomessa, jos se on lapsen edun mukaista.
Muutoksella halutaan estää lapsilla keinottelu. Jos vanhemmat tietävät, että perheen yhdistäminen tehdään aina turvapaikkamaahan, lapsia lähetään Suomeen kielletyllä tavalla.
Nykyinen ulkomaalaislaki on vuodelta 1991, joten uutta tarvitaan. Uusi laki edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista. Jatkossa Suomeen on aikaisempaa helpompi tulla töihin. Tämä ei kuitenkaan korvaa erityisen siirtolaispolitiikan tarvetta.