Uuteen ulkomaalaislakiin eduskunnassa tehty tiukennus kelpaa ministeri Astrid Thorsille (r.). Hän vastaa hallituksessa ulkomaalaisasioista.
Thorsin mukaan myös hallituksen tarkoituksena oli, että Suomessa noudatettua käytäntöä voidaan jatkaa.
"Nyt on löydetty toinen tapa kirjoittaa se lakiin", Thors sanoi maanantain tiedotustilaisuudessaan.
Kysymys on siitä, millä ehdoilla ulkomaalaiselle voidaan antaa oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.
Eduskunnan hallintovaliokunta kirjoitti ehdot tiukemmiksi kuin mitä hallitus oli alunperin esittänyt. Koko eduskunnan käsittelyyn asia tulee joulutauon jälkeen.
Hallintovaliokunnan mielestä hallituksen esitys olisi merkinnyt lavennusta siihen, miten suomalaisessa oikeuskäytännössä on toimittu.
Valiokunnan puheenjohtaja, tyrnäväläinen keskustan kansanedustaja Tapani Tölli sanoi, että nyt lupamenettely ei tiukkene eikä lievene.
Arvostelua alusta asti
Hallituksen esitys oli herättänyt arvostelua heti alkuunsa.
Edellisessä hallituksessa ulkomaalaisasioista vastannut kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) arvioi ennen muutosta, että Suomeen on tulossa Euroopan liberaalein maahanmuuttopolitiikka.
Thorsin mielestä tulossa oleva laki on hyvää eurooppalaista keskitasoa. Jos laki ei mahdollistaisi oleskeluluvan myöntämistä humanitaarisin syin, se olisi hänen mukaansa eurooppalaisessa mittapuussa alhaisinta tasoa.
Tölli pitää merkittävänä lisäystä, jonka mukaan tuleva laki takaa kaikille maahanmuuttajille mahdollisuuden vastaanottaa työtä.
Hallituksen esityksessä siitä ei ollut mainintaa, ja nykylain mukaan työntekoon tarvitaan erillinen lupa.
"Kansainvälistä suojelua tarvitsevalle ihmiselle on erittäin tärkeä asia, että hänellä on mahdollisuus tehdä työtä. Silloin on mahdollisuus sopeutua yhteiskuntaan", Tölli sanoo.
Hämäriin sanamuotoihin selvennystä
Valiokunta halusi poistaa kokonaan pykälän, jossa maahanmuuttajalle myönnetään jatkuva oleskelulupa. Thorsin esityksessä sanotaan, että jos palauttaminen ei ole mahdollista tekniseen esteen vuoksi, jatkuva oleskelulupa on mahdollinen.
"Se tekninen este oli valiokunnan mielestä liian väljästi määritelty, eikä sille nähty perusteita", Tölli sanoo.
Hän arvioi, että esitetyssä muodossaan kohta olisi voinut johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Pysyviä oleskelulupia olisi voitu ryhtyä myöntämään liikaa automaattisesti.
Hallitus esitti lakia muutettavaksi siten, että ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jos hän ei voi palata kotimaahansa ympäristökatastrofin, levottomuuksien, huonon ihmisoikeus- tai turvallisuustilanteen, huonon humanitaarisen tilanteen tai "vastaavien olosuhteiden" vuoksi.
Valiokunta halusi poistaa sanamuodon "vastaavat olosuhteet" ja täsmentää huonon turvallisuustilanteen voivan johtua kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.
"Emme halunneet kiristää lakia, vaan selkiyttää sitä ja määritellä tarkemmin. Kyllä valiokunnan linjaus lainmuutosesityksen henkeä vastaa", Tölli vakuuttaa.
Yhtenäiset käytännöt Eurooppaan
Ulkomaalaislain muutoksen tärkein tavoite oli sopeuttaa suomalainen laki EU-direktiivin täytäntöönpanoon, ei sorvata lakia kokonaan uusiksi. Kansainvälistä suojelua tarvitsevien ihmisten tulee samanlaista kohtelua, kun EU-maissa ovat mahdollisimman samanlaiset käytännöt.
Lainmuutosesitys on herättänyt polemiikkia keskustelupalstoilla. Maanantaihin mennessä parikymmentä tuhatta ihmistä oli kirjoittanut nimensä nettiadressiin, jossa vaaditaan lain hylkäämistä. Nimien kerääjät pelkäävät, että laki johtaa hallitsemattomaan maahanmuuttoon.
Valiokunnan tekemät muutokset eivät Töllin mukaan johdu kansalaisten vastarinnasta. Hän korostaa, että valiokunnan linja oli selvä paljon ennen kuin nettiadressista oli tietoakaan. Asiasta on keskusteltu koko syksy.