Pitkiä ja intohimoisia poliittisia riitoja aiheuttanut ehdotus äänestysoikeuden myöntämisesta Belgiassa asuville, EU:n ulkopuolelta tulleille siirtolaisille hyväksyttiin äänin 80-58.
Kiivain vastustaja oli torjuvista ulkomaalaisasenteistaan tunnettu Vlaams Blok, jonka ennustetaan nousevan seuraavissa vaaleissa Flanderin toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Osavaltiossa tehtyjen kiertokyselyjen mukaan myös suurin osa alueen väestöstä oli äänioikeutta vastaan.
Mikäli ulkomaalaiset haluavat käyttää äänioikeuttaan, on marokkolaisten ja turkkilaisten, samoin kuin täällä asuvien suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten, kirjottauduttava asuinkunnassaan ulkomaalaisten äänestyslistalle. Seuraavat kunnallisvaalit ovat vuonna 2006.
EU:n ulkopuolelta tulleitten on lisäksi allekirjoitettava sitoumus, missä he lupaavat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja Belgian perustuslakia sekä noudattaa maan lakeja yleensäkin. Heidän on täytynyt asua maassa laillisesti vähintään viisi vuotta. Ehdokkaiksi vaaleihin he eivät voi asettua.
Belgiassa on äänestyspakko ja se koskee myös ulkomaalaisia äänioikeutettuja. Sen, joka on listalle kirjottautunut, on myös sakon uhalla käytävä äänestämässä.
Äänestyspakko lienee kiinnostuksen puutteen ohella pääsyy, miksi vuoden 2000 kunnallisvaaleissa vain pari sataa suomalaista käytti oikeuttaan. Belgiassa virallisesti asuvia suomalaisia on nelisen tuhtatta, heistä äänestysikärajan saavuttaneita yli puolet.