Ul­ko­maa­lai­sil­la mar­jas­ta­jil­la tiukat ajat

Pohjois-Suomessa olevat ulkomaalaiset marjanpoimijat saavat tänä syksynä huhkia tosissaan, jos mielivät päästä ansioille. Mustikkasato on nimittäin kehno, ja myös puolukkasato näyttää jäävän heikoksi. Ainakin mustikalla myös laatu on huono.

Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden saaliit ovat jäämässä aiempaa heikoimmiksi, koska sekä mustikan että puolukan sato on vaatimaton. Thaimaalaiset Butkhum Khamrit (vas.) ja Marison Somrheng punnitsivat puolukoita Kuusamossa viime syksynä.
Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden saaliit ovat jäämässä aiempaa heikoimmiksi, koska sekä mustikan että puolukan sato on vaatimaton. Thaimaalaiset Butkhum Khamrit (vas.) ja Marison Somrheng punnitsivat puolukoita Kuusamossa viime syksynä.
Kuva: Ketola Heikki

Pohjois-Suomessa olevat ulkomaalaiset marjanpoimijat saavat tänä syksynä huhkia tosissaan, jos mielivät päästä ansioille. Mustikkasato on nimittäin kehno, ja myös puolukkasato näyttää jäävän heikoksi. Ainakin mustikalla myös laatu on huono.

Mustasaarelaiselle Riitan Herkulle marjoja tuli keräämään 500 thaimaalaista, 102 vietnamilaista ja 250 ukrainalaista. Ilmeisesti pienten mustikkasaaliiden takia osa ukrainalaisista on jo poistunut pohjoisen marjamailta. Sen sijaan aasialaismarjastajat ahkeroivat vientipäällikkö Ben Strömstenin mukaan edelleen koko joukolla sijoituspaikoistaan, joita on itäisessä Pohjois-Suomessa vajaat kymmenen.

"Tässä vaiheessa ei puhuta vielä poiminnan keskeyttämisestä. Ilman muuta marjojen löytäminen on kuitenkin nyt aiempaa hankalampaa ja ne täytyy käydä hakemassa entistä kauempaa", Strömsten kertoo. Hän arvioi, että kokonaissaalis mustikoista tulee jäämään selkeästi viime vuotta pienemmäksi.

Yrityksen ulkomaalaispoimijat aloittivat mustikankeruun heti elokuun puolenvälin jälkeen. Kilohinta on liikkunut 1,50 euron paikkeilla. "Keskimäärin he ovat saaneet 30-40 kilon päiväsaaliita, mikä on suunnilleen puolet vähemmän mitä viime syksynä. Tienestit ovat poimijaa kohden siinä 50-60 euroa päivässä", Strömsten selvittää.

Puolukan poimintaan ulkomaalaiset siirtyvät syyskuun kuluessa, ja mikäli suunnitelmat säilyvät alkuperäisinä, he matkustavat kotimaihinsa vasta lokakuun alkupuolella.

Tänä vuonna Riitan Herkun ulkomaalaiset pääsivät marjanpoiminnan makuun jo heinäkuun lopussa, jolloin he kulkivat soilla noukkimassa hilloja. Soilta he keräsivät myös kihokkeja. "Toimintaa on koetettu laajentaa ja nyt se oli vielä harjoittelua. Kihokin osalta voisi todeta sen, että toivottua määrää emme saaneet. Kysyntää tälle lääkekasville olisi ollut paljon enemmän."

Toiminnanjohtaja Simo Moisio Arktiset Aromit ry:stä kertoo, että mustikkasadon pilasivat kukinnan aikaiset hallayöt ja kesän kylmyys. Viileistä säistä johtuen myös sadon kypsyminen viivästyi parisen viikkoa normaalista ja runsaat sateet aiheuttivat laadun heikkenemisen. "Savipuoli on marjoissa nyt poikkeuksellisen yleistä."

Kun viime vuonna mustikoita tuli koko maassa kaupalliseen myyntiin hieman päälle viisi miljoonaa kiloa, päästään nyt ehkä vain pariin miljoonaan kiloon, hän arvioi.

Tämän syksyn metsämarjatilannetta Moisio pitää poikkeuksellisena, koska myös puolukan sadosta on tulossa kehno. "Minun muistissani ei ole tällaista vuotta, jolloin molempien marjojen sato jää heikoksi."

Moision mukaan hallayöt eivät koituneet puolukan kohtaloksi, koska sen kukinnan aikaan niitä ei enää ollut. Kyse on hänen mielestään kuitenkin pitkälle kesän viileydestä.

Moisio kertoo, että marjoja ostavat yritykset ovat olleet huolissaan, miksi varsinkin mustikka ei nykyisin oikein tuota enää huippusatoja. "Sateilla ilman muuta on ollut vaikutuksensa laadun hurjaan heikkenemiseen, mutta on ehdotettu tutkimusta, jolla kasvitieteilijät selvittäisivät, onko esimerkiksi myös ilmastonmuutoksella osuutta asiaan."

Ilmoita asiavirheestä