Oulu Virolaiset ja venäläiset marjanpoimijat hakevat eniten työlupia Suomeen. Suurin osa tulee töihin vain muutamaksi kuukaudeksi. Kuluvan vuoden aikana puoltavia työlupalausuntoja on myönnetty toukokuuhun mennessä noin 15 000. Lupien tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä lopullisen työluvan myöntää paikallinen edustusto.
Työministeriön tilastointi kertoo Suomessa annetuista puolletuista lausunnoista. Eniten puoltavia lausuntoja ovat saanet puutarhatyöntekijät, joihin marjanpoimijat lasketaan.
Neuvotteleva virkamies Risto Laakkonen työministeriöstä kertoo, että tämän hallituskauden aikana käsittelyyn tulevaan ulkomaalaislainsäädännön kokonaisuudistukseen esitetään työlupamenettelyn tekemistä joustavammaksi. Tavoitteena on muun muassa, että työluvan yhteydessä annettavan oleskeluluvan myöntäisi työvoimaviranomainen.
"Viranomaisten antamat lausunnot ovat tähänkin mennessä yleensä menneet läpi", Laakkonen toteaa.
Valmisteilla olevaan lakiesitykseen ehdotetaan myös työluvasta vapautettujen ryhmien lisäämistä. Työluvasta vapautettaisiin kausitöihin, kuten marjanpoimintaan tulevat. Esityksen on tarkoitus valmistua syksyn aikana.
Laakkosen mukaan tällä hetkellä voimassa oleva ulkomaalaislaki on vanhentunut ja kaipa siksi muutosta. "Laki on tehty aikana, jolloin Suomi oli maastamuuttomaa, eikä tänne juuri tullut ulkomaalaisia."
Mallia Ruotsista
ja Norjasta
Suomeen tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa. Työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä on selvitellyt suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen tulevaisuudessa aiheuttamaa työvoimapulaa. Sihton mukaan yksi varteenotettava keino työvoimapulan ehkäisemiseksi on ulkomaisen työvoiman lisääminen.
"Meidän ongelmanamme on se, miten saamme Suomeen riittävästi työvoimaperusteisia maahanmuuttajia", Sihto toteaa.
Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsista ja Norjasta, jotka värväävät työvoimaa ulkomailta, etenkin Baltian maista ja Puolasta tehokkaasti.
"Ruotsi ja Norja tulevat työntekijöitä vastaan. He järjestävät muun muassa jo paikan päällä kielikursseja. Meillä on paljon oppimista tässä asiassa."
Sihvo painottaa kuitenkin, että ensisijainen keino työvoimapulan ehkäisemiseksi, on kotimaisten työvoimaresurssien käyttäminen, eli työttömien ja opiskelijoiden työllistäminen.
"Ihmiset pitäisi saada aikaisemmin työelämään, ja lisäksi pysymään töissä pitempään", Sihto pohtii.
Joka toinen valtion palveluksessa työskentelevä jää eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä, muistutetaan työministeriöstä. Ensimmäisenä työvoimapula tulee koskemaan terveydenhuolto- ja kunta-alaa.