Siitä kieli, mistä mieli, uskotaan. Suomen kielen osaaminen näyttäisikin olevan lähes välttämätöntä ulkomaalaisille työnsaannissa. Tämä käy ilmi tuoreesta EU:n Urban II -ohjelmassa toteutetusta selvityksestä. Yrityksistä vajaa puolet pitää suomen kielen osaamista keskeisenä asiana ulkomailta rekrytoitavan työntekijän palkkauksen kannalta.
-- Asennemuutos yrityksissä olisi tarpeen. Kielitaitoa voidaan käyttää usein tekosyynä sille, ettei ulkomaalaistaustaista työntekijää palkata, toteaa selvityksen tekijä, projektisuunnittelija Kari Kananen.
Kaksi kolmasosaa yrityksistä pitää tarpeellisena kielikoulutuksen järjestämistä työntekijälle, vaikka vaatimukset kielitaidosta vaihtelevatkin tehtäväkohtaisesti. Puolet yrityksistä pitää mahdollisena osallistumista kielikoulutuksen kustantamiseen.
-- Yksi ratkaisu voisi olla yrityksille jaettu tukiseteli. Siten yhteiskunta voisi helpommin tukea ulkomaalaisten työntekijöiden kielikoulutusta, Kananen ehdottaa.
Työturvallisuusohjeiden kääntämistä työntekijän äidinkielelle ei pidetä riittävänä. Yhteisen kielen puute saattaa aiheuttaa ongelmia sekä myös vaaratilanteita työpaikalla.
-- Joissain yrityksissä ongelma on kierretty siten, että työntekijät on jaettu työpareihin tai ryhmiin vaikkapa niin, että yhteisenä kielenä on toiminut englanti.
Yritysten mukaan kielikoulutukseen tulisi kohdistaa julkisia varoja, sillä pahimmillaan opiskelu voi koitua jopa kilpailijan eduksi. Selvitykseen haastateltiin maalis-kesäkuussa 30:tä pääkaupunkiseudulla toimivaa yritystä.
Valtakunnallinen ongelma
Opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) painotti maahanmuuttajien työllistymistä käsittelevässä seminaarissa torstaina Vantaalla, että maahanmuuttajat ovat avainasemassa suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle.
-- Lähivuosina Suomi joutuu tilanteeseen, jossa osaavan työvoiman tarve kasvaa entisestään. Erityisesti näin on sosiaali- ja terveysalalla. Valmistautuminen edellyttää, että yhteiskunnalla ja työelämällä on valmiudet ottaa vastaan eri kulttuurisista taustoista tulevia henkilöitä, sanoi Kalliomäki, joka liikkui kyynärsauvojen avulla akillesjännevamman takia.
Kalliomäen mukaan monet kunnat selviytyvät kiitettävästi suomen kielen opetuksen järjestämisestä, mutta ongelmaa tulisi tarkastella laajemmassa mittakaavassa.
-- Monet kunnat ovat yksinään liian pieniä yksikköjä auttamaan koulutuksen toteuttamisessa. Tarvitaan laajempien alueiden ja seutukuntien ja maakuntien yhteistä tahtoa.