Kansalaisuuksien kirjo on Suomessa laaja, mutta suurin osa ulkomaalaisista löytyy etelän kaupungeista.
Tilastokeskuksen tuoreen Väestörakenne 2002 -julkaisun mukaan maassamme asui vuodenvaihteessa vakituisesti 103 700 muiden maiden kuin Suomen kansalaista, eli kaksi prosenttia koko väestöstä. Eri kansalaisuuksia kertyy hulppeat 160. Vertailun vuoksi: YK:ssa on 191 jäsenvaltiota.
Suurin ulkomaalaisryhmä tulee idästä: Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta. Hyvänä kakkosena oli Ruotsi, kolmanneksi tuli etelänaapuri Viro. Muita suuria kansalaisryhmiä ovat muun muassa somalit ja irakilaiset, joista Suomeen on tullut pakolaisia.
Ahvenanmaalla
eniten ulkomaalaisia
Ylivoimaisesti eniten ulkomaalaisia on Ahvenanmaalla (5,1 prosenttia) ja pääkaupunkiseudulla (4,6 prosenttia).
Pohjois-Pohjanmaalla ulkomaiden kansalaisia on 3 203 eli 0,9 prosenttia, Kainuussa 727 (0,8) ja Lapissa 1 816 (1,0).
Lapissa taas Rovaniemi johtaa ulkomaalaisten määrässä, mutta Enontekiön, Kemin, Tornion ja Utsjoen ulkomaalaisten osuus kiipeää yli maakunnan keskiarvon.
Kuten koko maassa, myös pohjoisessa ulkomaalaiset ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin. Pohjois-Pohjanmaan ulkomaalaisista lähes 60 prosenttia asuu Oulussa. Silti ulkomaalaisia on etelän kaupunkeihin verrattuna kovin vähän. Helsingissä heitä on 5,1 prosenttia, Turussa 4,3 prosenttia, Vantaalla 4,0 prosenttia ja Espoossa 3,9 prosenttia. Oulussa ulkomaalaisia on vain 1,5 prosenttia.
Vuolijoki
vahvistaa säännön
Säännön vahvistava poikkeus on Kainuun Vuolijoki, jonne on kolmen vuoden aikana sijoitettu 186 kiintiöpakolaista. Ajoittain Vuolijoen asukkaista jopa 4,6 prosenttia on ollut ulkomaalaisia, kertoo kunnanjohtaja Olavi Rintala.
Puolet pakolaisista on kroatialaisia, toinen puolet joko Irakin tai Iranin kansalaisia.
Vuodenvaihteen tilastojen mukaan kunnan 2 720 asukkaasta 2,6 prosenttia oli muiden maiden kansalaisia, mutta sekin on reilusti yli Oulun, mutta myös valtakunnan keskiarvon.
Miltä sitten kunnanjohtajasta tuntuu olla Pohjois-Suomen kansainvälisimmän kunnan ruorissa?
"Minusta se on mukava asia. Maahanmuutto kansainvälistymisen strategiana on meillä kirjoitettu kuntasuunnitelmaan."
Pohjois-Pohjanmaan ulkomaalaisista noin viidenneksellä (719) on Venäjän passi.
Seuraavaksi eniten maakunnan ulkomaalaisista on ruotsalaisia. Kolmantena ovat yllättäen entisen Jugoslavian alueen ja nykyisen Jugoslavian liittovaltion kansalaiset: heitä on yhteensä 221. Virolaiset jäävät neljännelle sijalle.
Kainuussa venäläisiä on jopa puolet kaikista ulkomaiden kansalaisuuksista. Länsinaapuria Kainuu ei juurikaan houkuttele, ruotsalaisia on huomattavasti vähemmän kuin iranilaisia.
Pohjoiskalotin väestö on hyvin sekoittunut: Lapin ulkomaalaisista Ruotsin kansalaisia on 30 prosenttia, huimasti yli maan keskiarvon.
Toiseksi eniten Lappiin on asettunut venäläisiä. Mahtuupa karuun Lappiin yksi asukas kaukaa Tyynenmeren Oseanian alueeltakin.