"Eksoottisten tartuntatautien leviämistä ei Suomessa tarvitse pelätä, vaikka ulkomaalaisten määrä onkin viime vuosina noussut", sanoi sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevä ylilääkäri Maarit Kokki Itä-Suomen lääketiede 2001 -päivillä Kuopiossa torstaina.
Tartuntatauteja koskevat tilastot kertovat, että suomalaisten sairastamien infektioiden määrä ei ole lisääntynyt ulkomaalaisten lisääntyessä.
"Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja muut maahanmuuttajat ovat yleensä maansa terveimmän väestöryhmän edustajia", Kokki selitti tietoa.
Tartuntatautien leviämistä estävät myös suomalaiset ilmasto-olosuhteet, koska esimerkiksi monien trooppisissa ja subtrooppisissa maissa esiintyvien tartuntatautien tartuntamekanismi ei täällä toimi.
Laajoista maahanmuuttajien rutiiniseulonnoista on Suomessa luovuttu. Niiden sijaan tutkimuksia keskitetään riskiryhmiin. Monissa maissa esimerkiksi tuberkuloosi, hepatiitti B- ja HIV -infektiot ovat yleisempiä kuin Suomessa.
Maahanmuuttajien tuberkuloositapaukset ovat suurimmaksi osaksi muita kuin keuhkotuberkuloositapauksia, joten niiden aiheuttama tartuntariski on hyvin pieni.
Suurin osa Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista on kotoisin entiseltä Neuvostoliiton alueelta (33 000 henkilöä), Ruotsista (14 000) ja eri Afrikan valtioista (noin 9 500).
Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on noussut vuoden 1997 1,5 prosentista vuonna 2000 2,6 prosenttiin koko väestöstä.