Ulkomaalaisille autoilijoille ei lähetetä automaattisen kameravalvonnan poimimia ylinopeussakkoja muuten kuin erityistapauksissa.
"Meillä ei ole tietojärjestelmää, jolla saisimme ulkomaalaisen auton rekisteritietoja suoraan. Virallisesti se olisi mahdollista keskusrikospoliisin kautta, mutta heillä on riittävästi muutakin tekemistä. Ellei jotain erityistä syytä ole, sakko jää toimittamatta", vanhempi konstaapeli Eero Heikkinen Oulun läänin liikenneturvallisuuskeskuksesta kertoo.
Tällä hetkellä ulkomaalaisia hurjastelijoita ei siis rangaista kameran kuvien perusteella, mutta muuten toki kaikkia koskee sama laki.
"Ulkomaalaisten autojen osalta valvonta jää partioiden varaan", Heikkinen mainitsee.
Sama tilanne on myös moottoripyörien suhteen. Niissä rekisterikilvet ovat takana ja kamera ottaa kuvan edestä. Näin ollen ajajaa on miltei mahdoton saada vastuuseen ylinopeudesta.
"Kyllä se on mahdottomuus tolppavalvonnalla", huokaa ylikonstaapeli Risto Onnela Kemin poliisista.
Tammikuussa Iin ja Kuivaniemen välillä alkanut automaattinen liikenteenvalvonta on narauttanut parin kuukauden aikana jo 2 500 autoilijaa.
Kaikkiaan noin 90 prosenttia on pystytty tunnistamaan ja he ovat saaneet sakkolappunsa. "Aina kun tulee uusia tolppia, alkuun tulee enemmän kuvia. Kyllä se siitä kuitenkin tasoittuu ja rauhoittuu", Heikkinen uskoo.
Myös hiihtolomat ja hyvät ajokelit ovat vaikuttaneet hurjastelijoiden suureen määrään.
"Heti kun aurinko paistaa ja tiet sulavat, alkaa tapahtua. Se näkyy myös taajamavalvonnassa", Eero Heikkinen korostaa.
Iin ja Kuivaniemen välillä on kymmenen tolppaa, joissa yhdessä on kamera. Sen paikka vaihtuu tiuhaan.
"Haukiputaan poliisi hoitaa kameran paikan vaihdon. Kamera on yksittäiselle kihlakunnalle jonkinlainen apu omaan liikennevalvontaan, sillä poliisi voi keskittyä paremmin valvomaan taajamassa", Heikkinen tähdentää.
Suurin osa Iin ja Kuivaniemen välillä narahtaneista kuljettajista on selvinnyt rikesakoilla. Sen saa, jos ylinopeutta on maksimissaan 20 kilometriä tunnissa. Osa kuljettajista selviää huomautuksella.
"Huomautuksen saa esimerkiksi pikkuylinopeudesta yöaikaan."
"Rikosilmoituksia on puolestaan tehty 1-2. Niissä tapauksissa ylinopeutta on ollut yli 50 kilometriä tunnissa."
Heikkisen mukaan Iin ja Kuivaniemen välillä kamera räpsähtää useimmiten alueella, jossa on 60 kilometrin tuntinopeusrajoitus.
"Iin Shellin ja Kuivaniemen keskustan risteyksen kohdalla ihmiset eivät meinaa mieltää, että nopeus pitää pudottaa kuuteenkymppiin", Heikkinen huomauttaa.
Keminmaan ja Rovaniemen välillä automaattinen liikenteenvalvonta on ollut käytössä vuoden. Alkuun kamera oli kovilla runsaiden ylinopeuksien takia, mutta nyt tilanne on hieman rauhoittunut. Alkuvuoden aikana kuvia on tallennettu kuitenkin jo 1 200. Väliaikaisesti alueella on ollut vain yksi kamera käytössä.
"Yritämme saada sinne toisenkin kameran käyttöön taas piakkoin", Onnela arvioi.
Uusia kameravalvontapätkiä on suunnitteilla Lapin lääniin, mutta ei kuitenkaan aivan lähitulevaisuudessa. Seuraava kohde lienee Torniosta pohjoiseen kulkeva tie.
"Suunnitelmat ovat sinne olemassa, mutta ainakin tältä vuodelta ne on siirretty. Tällä hetkellä kameroiden suhteen on meneillään sisäänajo, mutta varmasti tulevaisuudessa ne tulevat lisääntymään. Käsittelypuoli vaatii tosin henkilökuntaa, eikä sitä ole liikaa. Esimerkiksi Kemissä on puolenkymmentä paikkaa täyttämättä, eikä niitä varmaankaan koskaan saada täytettyä", Onnela harmittelee resurssipulaa.
Hän haluaa korostaa, ettei valvontakameroiden tarkoitus ole aiheuttaa ihmisille sakkoja. Niillä pyritään ainoastaan tekemään tieliikenteestä turvallisempaa. Vaikka päätiet ovat tällä hetkellä sulat, saattaa yöllä ja aamulla olla liukasta.
"Maltti on tärkeää. Lumi alkaa sulaa tienpenkoilta, mikä aiheut-
taa sen, että asfaltilla saattaa olla kirkas jää. Se voi tuoda yllätyksiä."
