Lapissa rakennetaan hotelleja ja miljoonan euron luksushuviloita kiihtyvällä vauhdilla. Suurilla investoinneilla tähdätään yhä suurempiin kasvulukuihin myös ulkomaalaisten suhteen. Matkailijoille luodaan paljon palveluja, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt terveydenhuollon valmius vastata lisääntyvän matkailun tarpeisiin.
Läänitasoisissa suunnitelmissa matkailu todetaan haasteeksi, mutta miten tähän haasteeseen on vastattu ja vastataan? Yksityiskohtaisia suunnitelmia siitä ei ole ainakaan käytännössä näkynyt.
Julkinen terveydenhuolto on mitoitettu läänin 180 000 asukasta varten. Sesonkiaikoina Lappiin tupsahtaa kuitenkin 100 000-150 000 turistia, joiden mahdollinen sairastuminen asettaa paikallisten käyttöön mitoitetut resurssit koville. Suomen eturivin matkailumaakunnassa on kuitenkin lähdetty siitä, että sairastuneille annetaan perushoito, onhan se osa tunnettua turvallisuutta. Kuinka kauan tämä on sitten mahdollista nykyisellä varustuksella, sitä sietää pohtia.
Lapin loma ei ole suinkaan aina auringonpaistetta, kimaltelevia hankia tai harmitonta ilonpitoa. Laskettelukeskuksiin kirmaavat turistit telovat itseään rinteissä kuka milläkin tavalla. Onnettomuuksia sattuu niin moottorikelkalla kuin autollakin ajettaessa. Lapin keskussairaalan kirurgisella osastolla ja terveyskeskuksissa tiedetään, että rinteiden lisäksi nyrjähdyksiä sattuu nakkikopilla, tanssilattialla ja mökin terassin portaissa. Niitä sattuu enemmän silloin, kun ihmisiä on enemmän liikkeellä.
Matkailijat ovat terveyspalvelujen käyttäjinä jo nyt huomattava lisä. Kittilän terveyskeskuksessa työllistyi yksi lääkäri pelkästään 1 300 matkailijan auttajana. Keskussairaalaan kirurgisella osastolla hoidettiin viime vuonna ulkomaalaisia potilaita noin 500. Tämä kevät on ollut kirurgeilla entistäkin kiireisempi, onhan potilaina ollut joka päivä odottamassa leikkausta useita itsensä kolhineita turisteja.
Matkailija saattaa sairastua muullakin tavoin kuin rinteessä vakavasti, jolloin toimenpiteet voivat olla vaativia ja kalliita. Suomalaisen turistin hoidosta todelliset kustannukset laskutetaan potilaan kotikunnalta. Jos sairastunut on kuitenkin ulkomaalainen ja ilman vakuutuksia, kunnan viranomaiset muistavat tapauksen vielä pitkään. Rovaniemeläiset veronmaksajat saivat parisen vuotta sitten lähes 100 000 euron laskun venäläisen vieraan vakavasta sairastumisesta, johon liittyi myös kuljetus itänaapuriin.
Jos venäläinen olisi sairastunut vaikkapa Pelkosenniemellä, se olisi ollut "elämän ja kuoleman rajalla" painiskelevalle kunnalle kamala isku. Käytännössä tällainen mahdollisuus lisääntyy koko ajan, sillä esimerkiksi venäläisillä ei ole läheskään aina matkavakuutusta tai ne eivät tiukkojen ehtojen vuoksi korvaa mitään tai kaikkea.
Pitäisikö turistien terveyspalvelut kustantaa niiden, jotka saavat matkailusta hyödynkin? Tämä olisi suoraviivaisin tapa ratkaista asia, mutta käytännössä epäoikeudenmukainenkin. Hyvinvointivaltiossa terveyspalvelut kuuluvat peruspalveluihin, jotka yhteiskunta verovaroin kustantaa.
Kuntien palvelurakenneuudistuksesta on onneksi tulossa asiaan ratkaisu. Siinä ulkomaalaisten terveyspalvelut tulevat kuntien sijasta valtion kustannettavaksi. Vihdoinkin, onhan asiaa ajettu monta vuotta.
siina.valimaa@kaleva.fi