Suomessa on viime vuodet keskusteltu vilkkaasti Puolustusvoimien kehittämisestä sekä puolustusyhteistyöstä niin Pohjoismaiden kuin Natoon kuuluvien maiden kesken. Yhteisiä sotaharjoituksia on järjestetty tiiviisti, viimeksi alkukesästä Lapissa.
EU-komissio julkaisi viime viikolla ohjelman, jolla eri jäsenmaiden puolustus- ja turvallisuuskoneistoja tuotaisiin lähemmäs toisiaan. Suomen kannattaa ottaa komission esitys Euroopan turvallisuusyhteistyöstä vakavasti.
EU-komission pohjapaperi yhteistyöstä on tervetullut avaus meneillään olevaan keskusteluun Euroopan turvallisuudesta. Se avaa näkymiä yhteiseen puolustuspolitiikkaan.
Omaa armeijaa tai puolustusunionia EU ei ole perustamassa, vaan vastuuta ryhmitellään jäsenmaiden kansallisille sotilasvoimille.
Komissio pyytää jäsenmailta käytännön esityksiä, mihin suuntaan yhteistä EU-puolustusta viedään. Vaihtoehdot liikkuvat kevyemmältä tasolta eli yhteistyön nykyisestä lisäämisestä aina syvimpään mahdolliseen eli yhteiseen tiiviiseen puolustukseen.
Tähän mennessä EU ei ole edistynyt yhteisen puolustusajattelun rakentamisessa. Eräs syy varmasti on, etteivät jäsenmaiden armeijat ole kokeneet tarvitsevansa lähentymistä. EU:n jäsenmaista 22 kuuluu Natoon, kuusi ei. EU:n oma puolustushanke on koettu monissa maissa tarpeettomaksi. Naton sotilaallisen voiman on arveltu riittävän.
Tilanne on kuitenkin ratkaisevasti muuttunut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ajaman linjan takia. Ajan henki pakottaa valmistautumaan siihenkin, että Euroopan on otettava selvästi enemmän vastuuta oman turvallisuutensa takaamisesta. Tätä painotti Saksan liittokansleri Angela Merkel pari viikkoa sitten.
Useat kyselytutkimukset osoittavat, että EU-maiden kansalaisilla on halua syventää EU:n puolustusyhteistyötä. EU tuntuu ihmisistä turvasatamalta epävarmassa maailmantilanteessa, vaikka se ei anna vielä pitkään aikaan konkreettisia turvatakuita.
Yhteinen turvallisuuspoliittinen kehityslinja on jäänyt olemattomaksi, vaikka se säästäisi rahaa kunkin maan sotilasmenoissa pelkästään pätevämmällä koordinoinnilla ja päällekkäisyyksien karsimisella.
Komission laskelmassa EU-maat tuhlaavat vuosittain 25–100 miljardia euroa puolustusyhteistyön puutteen takia. EU:n alueella on esimerkiksi käytössä lähes 180 erilaista asejärjestelmää. Yhteistyön lisäämisellä voisi pärjätä muutamalla kymmenellä. Yhteinen kuljetuskalusto, tarvikestandardit ja sotilasteknologian kehittely pienentäisivät yksikkökustannuksia.
Ohjelmaluonnos tuo uusia ulottuvuuksia myös meikäläisiin puheenvuoroihin. Komission paperi muistuttaa, ettei mitään vaihtoehtoa kannata sulkea pois. Seuraavaksi tarvitaan aloitteita yhteisistä turvallisuuteen liittyvistä tehtävistä ja ennen kaikkea valtiojohdon aktiivisuutta. Suomen kannattaa esittää ohjelmaan mukaan kotimaisia logistiikkahankkeita ja uutta teknologiaa kyberpuolustukseen.