Suomen suurin työeläkelaitos lupaa jatkossa tarjota entistä enemmän tietoa ja näkemystä kuntatalouksien kohentamiseksi, ennakoi perjantaina Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtajaksi siirtyvä Markku Kauppinen. Kevan uusi aikakausi alkaa uudessa talossa, yhdessä hallituksen uuden puheenjohtajan Oulun kaupunginjohtajan Kari Nenosen kanssa.
Kuntien eläkevakuutuksen kahdeksankerroksinen pääkonttori vihittiin keskiviikkona käyttöön Kaisaniemessä. "Lippa vinossa" - toimistopalatsin työnimi viittaa sisäänkäynnin korkealla leijuvaan katokseen - lopetti 400 työntekijän hajaannustilan neljässä eri osoitteessa.
"Muutoksessa joudutaan elämään", Kauppinen ennakoi jatkoa.
Eläkemaksujen osuus on pystytty vakauttamaan 28 prosentin tasoon palkkasummasta. Vaan jotta osataan mennä reaaliajassa, on luettava tosissaan väestöennusteita, ohjastaa "karun leivän todellisuutta" Kuhmon kaupunginjohtajana maistanut Kauppinen. Kuin vakuudeksi hän on vasta jättänyt tarkistettavaksi väitöksen kuntien väestömuutoksista.
Korotusuhkaa vastaan
"Keva ei ole ulkoistamisen vastustaja", Kauppinen sanoo. Se aikoo vain valvoa tiiviimmin sitä, että kunnissa ymmärretään, mitä vaikutuksia ulkoistamisella voi olla eläkemaksujen kautta kuntatalouteen.
"Sanotaan sitä sitten kuntien palvelujen uudelleenjärjestelyksi, ulkoistamiseksi tai yksityistämiseksi, sillä on erittäin kiinteä yhteys eläketurvaan." Jokainen ulkoistettu työpaikka, niin siivooja, kodinhoitaja, tekninen työntekijä kuin energialaitoksen vastaavakin, heikentää osaltaan kunnan eläkemaksukykyä.
Nykyjärjestelmä kestää kymmenen prosentin työvoimavähennyksen kunnissa, Kauppinen luottaa. Mutta jo jokainen seuraava kymmenen prosentin poistuma kasvattaa kuntien eläkerasitetta aina uudet kaksi prosenttiyksikköä. "Prosenttiyksikön korotus tarkoittaa sata miljoonaa euroa."
Eläkemaksujen korotusuhkaa torjutaan lakihankkeella. Toistaiseksi Keva voi vakuuttaa vain yhtiöt, jotka kunta omistaa yli 90-prosenttisesti. Tavoitteena on alentaa omistuskynnys 50 prosenttiin. "Se helpottaisi tilannetta jonkin verran."
Kauppinen on toiminut 12 vuotta Kevan hallituksessa ja harjoitellut syksystä lähtien toimitusjohtaja Simo Lämsän opissa. Lämsän aikana instituutio on muokattu täysin uuteen uskoon. Vuonna 1988 alkanut varojen rahastointi on pelastanut kuntaeläkkeet. Tuohon asti elettiin kädestä suuhun.
Suurten ikäluokkien eläköityminen tuo mukanaan uuden mullistuksen. "Vuonna 2030 vanhushuoltosuhde nousee sataan erittäin monissa kunnissa." Tuolloin jokaista eläkeläistä kannattelisi enää yksi työntekijä, kun nyt yhtä eläkettä kohti riittää vielä neljä, viisikin työikäistä.
Kuntatyöntekijät lähtevät eläkkeelle 58,1-vuotiaana, kolme vuotta liian aikaisin. "Meidän intressimme on vaikuttaa, että työntekijät olisivat mahdollisimman terveitä." Siksi Keva on aloittanut yhden historiansa suurimmista hankkeista, työpaikkahyvinvointia korostavan Jatka-projektin.
Kauppinen on vakuuttunut siitä, että motivoitunut työntekijä tuottaa tehokkaammin, kauemmin ja parempaa laatua. "Vaikutus menee suoraan kuntatalouden ytimeen." Silti vasta suurissa kunnissa on hyväksytty ajatus siitä, että "pehmeä politiikka saattaa olla kovaa politiikkaa".
Miljardeja vuodessa
Keva on Suomen suurimpia institutionaalisia sijoittajia. Sijoituskanta kasvaa vuosittain parilla miljardilla eurolla. Toisin kuin Varma tai Ilmarinen, Keva on vapaa toteuttamaan globaalia sijoitusstrategiaa, kunhan se investoi "tuottavasti ja turvaavasti".
Suomalaisten sijoitusten osuus on viidenneksen luokkaa. Se on tavattoman paljon, jos otetaan huomioon, että Suomen bkt on alle prosentin luokkaa maailmantaloudessa, Kauppinen suhteuttaa.
Pelkästään kiinteistöihin Keva sijoittaa kotimaassa vuosittain noin 180 miljoonaa euroa. Myös oma 35 miljoonan euron uudisrakennus on tehty kauppatavaraksi. "Ei tätä nyt myydä", Kauppinen toppuuttaa.
Niin kauppakeskus Sello Espoossa, Turun Länsiranta kuin Oulun Tullipuomikin ovat vuokranantaja Kevan kohteita. "Katsetta pitää vähän terävöittää", johtaja lupaakin tähystää pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, koska Helsingissä toimistojen käyttöaste laskee. "Oulun kaltainen, iskussa oleva maakuntakeskus on erittäin kiinnostava."