Mikään ei paljasta Tornionjokea myötäilevää valtatietä ajavalle, että tien varressa Vojakkalan vanhalla kansakoululla sijaitsee maan ainoan lasten ulkoilupuvut kokonaan Suomessa valmistavan yrityksen koti. Rasavil-Tuote Oy on kulkenut vastavirtaan, kun muut ovat siirtäneet tuotannon ulkomaille.
Torniolaisen yrittäjäpariskunnan Terttu ja Teuvo Järlströmin resepti kotimaassa pysymisessä ja kustannusjahdin hallinnassa on ollut verkottuminen, suppea valikoima ja laatu. Vojakkalassa tehdään ydinhommat tuotekehittelystä lähetyksiin, mutta pukujen ompelemisen hoitavat rahtiompelijat eri puolilla Lappia ja Keski-Pohjanmaata.
"Ompelu on suurin erä hinnassa. Jos ompelu hoidettaisiin täällä tuntityönä, olisimme yks kaks konkurssissa", he huomauttavat. Työn teettäminen alihankkijoilla liittyy sesonkiluonteisuuteen. Vojakkalassa Järlströmien lisäksi on vain puolenkymmentä työntekijää.
Ompelu hajautettiin kymmenille
Neljännesvuosisadan toiminut yritys pyöritti tuotantoaan ensimmäiset vuodet omin ompelijoin, mutta 1985 Järlströmit havaitsivat, että yrittäminen loppuu, jos jatketaan tällä sapluunalla. Tekeminen hajautettiin ja nyt kymmenet rahtiompelijat kokoavat puuha-asuiksi kutsuttuja joka sään haalareita.
Kotimainen vaateteollisuus on kuihtunut muutamassa vuosikymmenessä vähiin. Kun Terttu ja Teuvo Järlström aloittivat, suomalaisia kilpailijoita oli parisen kymmentä. Nyt Rasavil on ainoa, joka tekee puvut kokonaan kotimaassa.
Suojahaalareiden valmistus sai uuden käänteen, kun 1980-luvun alussa Järlströmit löysivät messuilta niin sanotut tekniset kankaat, joita oli jo Euroopassa kehitetty ja käytetty. Kastumattomat, tuulta pitävät ja hengittävät kankaat mullistivat leikki-ikäisten ulkoilupukubisneksen.
Huonoa ei
kannata kaupata
Järlströmit luottavat toiminnassaan pitkiin asiakassuhteisiin. Jo vuodesta 1987 lähtien kankaat ovat tulleet samalta valmistajalta, mallien suunnittelijakin on pitkäaikainen yhteistyökumppani. Kovalla jalkatyöllä myynnistä ja markkinoinnista vastaava Teuvo Järlstöm on kasannut lähes 150 erikoiskaupan ketjun, jossa firman tuotteita on myynnissä.
"Kun itse kiertää liikkeet, saa välittömästi palautteen. Huonoa tuotetta ei kannata kaupata", Teuvo Järlströn huomauttaa.
Kapea sortimentti ja erikoisliikkeet ovat tietoinen valinta. Kapeudella - talvi- ja kevät haalarit sekä käsineet - pystytään pitkiin sarjoihin ja halvempiin kuluihin tuotetta kohden, erikoisliikkeisiin keskittymällä taas merkin maine pitää paremmin ja hintataso pysyy kohdallaan.
Vaikka toiminnan kokonaisuus on hajautettu eri puolille, kaikki langat johtavat edelleen Vojakkalan vanhalle kansakoululle. Siellä on paitsi hallinto ja tuotekehittely, myös tuotannon suunnittelu, leikkaamo, malliompelu, pakkaamo ja lähetys.
"Haluamme tehdä itse lopputarkastuksen ja minimoida näin virheet", Terttu Järlström korostaa.
Kankaiden ja valmiiden tuotteiden rahtaaminen edestakaisin maksaa, mutta siitä huolimatta pariskunta haluaa yrityksen tukikohdan pysyvän Torniossa.
"Sijaintipaikan ainoa miinus ovatkin pitkät välimatkat. Muuten sillä ei ole merkitystä, missä yritys sijaitsee", he kertovat.
Pohjoisuus ei ole kuitenkaan ollut tae sille, että tuotteet olisivat juurtuneet nopeasti alueen kuluttajien käyttöön. Viitisen kuukautta vuosittain myyntimatkoilla kulkeva Teuvo Järlström havaitsi, että etelän kauppiaat ottivat asut kohtalaisen sujuvasti tuotevalikoimaansa, mutta varsinkin kotilääni oli kovempi pala.
"Täällä oli vähän sellaista asennetta, että tuote ei voi olla hyvä, kun se on täällä tehty. Lähes kymmenen vuotta saatiin tehdä töitä asemiin pääsemiseksi", hän sanoo.
Tuotantoa yritys on kasvattanut jalat maassa periaatteella, varovaisesti ja harkiten, jotta kapasiteetin rajat eivät pääsisi yllättämään. Tänä vuonna menee 15 000 haalaria ja noin 30 000 paria käsineitä. Ruotsin vienti on hyvässä kasvussa.