Uljuan tekoaltaan patojen huono kunto on yllättänyt tarkastajat. Patotekniikkaa ja padon turvallisuutta on parannettava mittavalla remontilla, jonka kustannukset ovat 1-2 miljoonaa euroa.
Vuonna 1970 käyttöön otettua, Siikajoen vesiä keräävää allasta kiertää kymmenisen kilometriä maapatoa, jonka korkeus on enimmillään noin kymmenen metriä.
Nelostien varressa sijaitsevassa Tulisaaren padossa on ollut kaksi murtumaa: toinen heti valmistumisen jälkeen ja toinen vuonna 1990.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tuotantopäällikkö Reino Enbuske sanoo, että Uljuan padot tehtiin oman aikansa tietämyksen mukaan. Nyt arvioiden puutteita on sekä suunnittelussa että toteutuksessa.
"Patojen huono kunto oli yllätys", Enbuske myöntää.
Suomen ympäristökeskuksen tekemä Uljuan tekoaltaan laaja kuntokartoitus valmistuu ensi kesänä.
Lämsänkosken yläaltaan säännöstelypadon toisen luukun koekäyttö tehtiin torstaina, toinen luukku uusitaan ensi vuonna.
Luukkujen uusiminen maksaa noin 360 000 euroa, mutta suurin menoerä on maapatojen rakenteen sekä suoto- ja kuivatusjärjestelmien parantaminen.
Automatiikka valvoo
Tulisaaren pato on louhosrakenteinen ja osittain kallion päällä. Patoturvallisuutta on jo parannettu injektoimalla kalliota, rakentamalla patoon tukipenger sekä kunnostamalla voimalaitoksen alakanavaa.
Maapadon kuivatus- ja suotovesijärjestelmä on kuitenkin vielä korjattava perusteellisesti, sillä nykyisin putkistoja ei voida edes huuhdella rikkoutumisvaaran takia.
Voimalaitoksen itäpuolisen padon harja on niin kapea, etteivät ajoneuvot sovi ohittamaan siinä. Asia korjattava, jotta torjuntatyö patumurtuman uhatessa olisi sujuvaa. Padolle rakennetaan myös uusi nousuluiska ja padon juurelle tie.
Ongelmia on havaittu Arkkusaarenkin maapadolla, jossa kuivatus- ja suotovedet pääsevät sekoittumaan.
Uljuan patoturvallisuutta valvotaan jatkossa yhä enemmän automaattisesti. Padolle asennetaan virtaaman ja veden sameuden tarkkailulaitteita sekä hälytysjärjestelmä.
P-padot syyniin
Insinööri Kari Arola Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että padot vaativat huoltoa tietyin väliajoin.
"Uljualla selvitetään, kuinka pahoin padon suodatuskerrokset ovat tukkeutuneet. Pato läpäisee aina jonkin verran vettä, mutta sen pitää valua hallitusti pois. Muuten pato vettyy ja sen kestävyys heikkenee", Arola sanoo.
Valtion omistuksessa olevia patoja, joiden sortuminen saattaisi aiheuttaa vaaraa ihmishengelle tai terveydelle on Pohjois-Pohjanmaalla Uljuan lisäksi Haapajärven Hautaperällä ja Raahessa Rautaruukin makeanveden allas. Näiden niin sanottujen P-patojen kuntoa seurataan tarkastuksilla vähintään kerran viikossa.
Yksityisillä, esimerkiksi voimayhtiöiden padoilla tarkastus on omistajien vastuulla Viranomaiset ovat mukana näissä tarkastuksissa joka viiden vuosi.
Kaikille Suomen P-padoille tehdään kuntokartoitus lähivuosina.
Patoturvallisuuslain piiriin kuuluu Suomessa 450 patoa. Näistä P-patoja on 36.