Kemin merikaupunkimaine ei ole tuulesta temmattu juttu. Perämeren pohjukassa on rakennettu vuosia määrätietoisesti veneilykulttuurin perustoja ja työ kantaa hedelmää.
Perjantaina niitettiin laakereita, kun Uleninrannan purjehduskeskus nimettiin tämän vuoden vierassatamaksi.
"Kysymys ei ole raa´asta aprillipilasta", Suomen Veneilyliittoa edustava veneilysatamatyöryhmän puheenjohtaja Kaj-Erik Löfgren heittää, vaikka hän toikin kemiläisille virallisen viestin juuri huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Suomen Purjehtijaliiton ja veneilyliiton tunnustus oli nyt jaossa 18. kerran.
Suomen pohjoisin
vierassatana
Uleninranta on maan pohjoisin vierassatama, jonka peruskivet lyötiin maahan parikymmentä vuotta sitten.
Tänään se on yksi Suomen tasokkaimmista kotisatamista, jonka vierassatama on kaupungin kahden pursiseuran hoidossa. Satamassa vierailleet veneilijät ovat todenneet sen palkinnon arvoiseksi.
Helsinkiläinen Löfgren on seurannut Uleninrannan kehittymistä vuodesta 1987. Hän oli ehdottamassa sille sinilippua jo vuonna 1990.
Satamaan nostettiinkin ympäristön vaalimisesta annettava kansainvälinen sinilippu 1990 toisena satamana Suomessa, ja siitä pitäen se on liehunut Kemissä.
Kappelikin
harkinnassa
Intohimoista kemiläistä purjehtijaa ja teknisen lautakunnan puheenjohtajaa Sven Nybergiä tunnustus lämmittää kovbatsi. Se ei suinkaan tule tyhjästä, sillä palkinto on pitkäjänteisen työn tulos. Purjehduskeskuksesta ja koko sisäsataman alueesta on kasvanut kaupunkilaisten ja heidän vieraidensa olohuone; se on helmi kaupungin sydämessä, parasta mitä Kemillä on esitellä.
"Palvelu- ja varustelutaso on hyvä, mutta työ jatkuu."
Muutamia vuosia sitten kunnostetun sisäsataman ja Uleninrannan väliselle alueelle on mietiskelty lisäpaikkoja veneille.
Nyberg uskoo, että joidenkin vuosien kuluessa satama saakin edustuskelpoista täydennystä. Rantakappelistakin on ollut epävirallista keskustelua.
"Mahdollisesti saamme rantakappelin täydentämään alueen palvelutasoa."
Punaisen kaupungin olemukseen kuuluu, että Uleninrannan satamassa ovat kahden pursiseuran - Kemin Purjehdusseuran ja Kemin Työväen Pursiseuran - tukikohdat. Niiden erilaiset aatteelliset taustat eivät Nybergin mukaan ole olleet este yhteistyölle.
Purjehdustapahtumilla
imagoa ja mainetta
"Meri ja veneily on meidän yhteinen aatteemme. Yhteistyö on tiivistä ja saumatonta. Suurien tapahtumien järjestelyissä tarvitaan kaikkia", Nyberg todistaa.
Veneilijöiden valtavirroille Perämeri on kartalla melkoisen valkoista aluetta, mutta vuosien kuluessa se on alkanut saada yhä enemmän lisää väriä.
Kemiläisten 80-luvun lopulla lanseeraama pitkänmatkan purjehduskisa Course Kemi on avannut portteja, samoin monet eskaaderipurjehdukset.
Hyvä maine on kasvanut ja profiili kohonnut. Nykyään Uleninrannassa näkyy kesäisin lähes kaikkien Itämeren maiden perälippuja.
Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan 104 vierassatamaa, joista vain jokunen sijoittuu pohjoiseen.
Täyden palvelun vierassatamiksi pääsevät vain kovat kriteerit täyttävät satamat, ja niinpä viime vuosikymmenen lama pudotti tästä joukosta kymmenkunta satamaa.
"Ahneet öljy-yhtiöt sulkivat polttoaineasemiaan ja puhelinyhtiöt poistivat yleisöpuhelimiaan. Polttoainejakelun loppuminen puolestaan lopetti kauppoja", Kaj-Erik Löfgren kertoo syitä satama katoon.
Lama löi loven myös veneilyvirtoihin ja satamia alkoi mennä nurin. Kasvu ei ole lähtenyt vielä käyntiin, mutta Porin seudulla on jo tulossa uusia käyntisatamia.
Tällä hetkellä pohjoisessa on vierassatama Kemin lisäksi Oulussa, Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Verkko on harva etelään verrattuna, mutta niin ovat myös veneilijämäärät.
Löfgrenin mielestä pohjoiseen mahtuisi vielä jokunen vierassatama tihentämään verkkoa. Toisen hän sijoittaisi Kemin ja Oulun väliin ja toisen Raaheen.
