Kakaravaara oli 1800-luvun alussa merimiesten ja käsityöläisten asuttamaa laitakaupunkia, jossa oli paljon lapsia. Tuosta puisesta Kakaravaasta ei ole enää mitään jäljellä, ei Uksilan taloakaan nykyisen Rautatienkadun ja Saaristonkadun kulmauksessa.
Uksilan talon rakennettiin vuonna 1897 ja rakennusluvan anojana oli puuseppä Abram Uksila.
Ennen toista maailmansotaa Ukselan talossa, kuten muissakin Kakaravaaran taloissa elettiin kuin maalla. Piharakennuksiin kuului talli, jossa oli lehmiä ja hevosia. Talo lämmitettiin hevosen reellä vetämillä puilla, tuhkat vietiin pelloille ja laskit sioille.
Rakennuksen katto tervattiin ja julkisivut maalattiin itse tehdyillä maaleilla. Pihalla kasvoi omenapuu ja marjapensaita, perunat nostettiin omasta maasta.
Märkätiloja ei ollut, peseytyminen hoideltiin vadeissa ja kerran viikossa käytiin jossain yleisistä saunoista, joita Kakaravaaraltakin löytyi.
Pyykkipäivinä mentiin pesulaan ja olipa Kulma-talossa mankelikin.
Katujen yleisilme oli huoliteltu, kun jokainen huolehti omasta osuudestaan passipoliisien valvoessa yleistä järjestystä. Talvisin ylimääräiset lumet vietiin pois kelkalla.
Kakaravaaran raja kulkee erään tulkinnan mukaan juuri nykyisen Rautatienkadun eli silloisen Itäis Syrjäkadun kohdalla. Rajaa on vedetty myös rautatien kohdalta.
Uksilan tarkka osoite oli Itäis Syrjäkatu 8. Soman asuintalon oli suunnitellut rakennusmestari J.W.Lillqvist, joka omana aikanaan olisi sangen suosittu Oulussa. Hänen käsialaansa ovat muun muassa VPK:n talo, Kajaanintullin koulun päärakennus, Heinätorin koulun asuinrakennus ja Tuiran ala-asteen vanha rakennus.
1960-luvulla Rautatienkatu levennettiin ja eteläistä alikulkua kaivettiin syvemmäksi. Tämän seurauksena routa pääsi talon alle ja julkisivut alkoivat irvistellä, ikkunat paukkua rikki. Epäsopua aiheutti puolestaan kaupungin oletus asukkaiden osallistumisesta kadun asfaltointiin.
Tontti myytiin rakennusliikkeelle ja joulukuussa 1973 Saaristonkatu 31:een valmistui Asunto Oy Rautasaari. Viisikerroksinen liike- ja asuinrakennus on Arkkitehti- ja insinööritoimisto Martti Väisäsen ja Mikko Kilpeläisen suunnittelema.
Kalevassa julkaistiin viime kesänä sarja kymmenestä kadonneesta oululaisesta rakennuksesta. Tänä kesänä kerromme talojen tarinoita lisää saman verran. Kirjoittaja on arkkitehtiopiskelija.