Ukrainasta ei ole levinnyt muutaman viime vuoden aikana maailmalle kovin hyviä uutisia: väärennettyjä vaalituloksia, myrkytettyjä presidenttiehdokkaita, huippupoliitikkojen valtataistelua ja kansalaisten protestointia kaduilla. Valtakiista pääministeri Viktor Janukovytshin ja presidentti Viktor Jushtshenkon välillä on yhä takalukossa, ja on aivan mahdollista, ettei tämä tilanne korjaannu edes syyskuun lopulle määrättyjen ennenaikaisten parlamenttivaalien avulla.
Euroopan väkirikkaimpiin kuuluvan valtion sisäpolitiikka on lyhyesti sanottuna sekasortoisessa tilassa.
Kaikeksi onneksi Ukrainassa tuntuu kuitenkin toimivan eräänlainen kekkoslainen oppi, tosin hiukan muunneltuna. Presidentti Urho Kekkonenhan totesi aikoinaan, että jos joko ulko- tai sisäpolitiikan pitää olla rempallaan, niin olkoon se sitten sisäpolitiikka. Sisäpolitiikan rempallaan olosta huolimatta Ukrainassa talouselämä elää vahvaa nousukautta: ulkomaisia investointeja virtaa maahan, ja tämän vuoden alkupuoliskolla talouskasvu oli kahdeksan prosentin vauhdissa.
Piristynyt talous heijastuu erityisesti pääkaupunki Kiovaan, jonka kuuluisalla Itsenäisyyden aukiolla äänekkäät mielenosoittajat ovat vaihtuneet tyylikkäissä ruokapaikoissa lounastaviksi vaurastuviksi kansalaisiksi.
Ukrainan taloutta vetää ylös muun muassa voimakas teräksen kysyntä, mutta myös koneiden ja laitteiden vienti sekä kysynnän kasvu palvelualoilla. Siinä sivussa Ukrainan pörssin yleisindeksi on tämän vuoden aikana noussut kaksinkertaisiin lukemiin. Ukrainassa vitsaillaan nyt, että mitä kauemmin poliitikkojen kiistely jatkuu, sitä vähemmän he ehtivät puuttua talouskysymyksiin ja sitä pitempään kasvu jatkuu.
Juuri ulkomaisten investointien voimistuva virta on yllättävä. Tavallisesti investoijat karttavat juuri niitä maita, joiden tuleva poliittinen linja on hämärän peitossa. Yhtenä tekijänä luottamusta kuitenkin lisännee se, että poliittisten kiistojen kiivaudesta huolimatta Ukrainassa ei ole ajauduttu väkivallan käyttöön.
Myönteisen talouskehityksen takana monet vanhat ongelmatkin tulevat yhä kansalaisten arjessa esiin. Esimerkiksi lahjontaa ei ole saatu kuriin. Se tulee vastaan virkakoneistossa, terveydenhuollossa, jopa oppilaitoksissa. Nopeaa talouskasvuakin selittää matala lähtötaso. Silti talouden hyvä vire on merkki paremmasta. Se antaa ukrainalaisille kaivattua toivoa monien vaikeiden vuosien jälkeen.