Kiovassa moni epäilee, että pääministeri Orbán pyrkii Ukraina-kritiikillään mielistelemään Venäjän johtoa.
Ukraina tuskailee rajojensa saamiseksi pitämään. Sota Venäjän johtamia separatisteja vastaan idässä nielee resursseja jo viidettä vuotta.
Uusi murhe nousee hieman yllättäen länsirajan takaa. Pääministeri Viktór Orbán ja kansallismielinen oikeisto saivat vyörymävoiton Unkarin parlamenttivaaleissa huhtikuussa.
Orbán keskittää valtaa ja kuristaa kriittistä mediaa. Hän näyttää ottavan mallia Venäjän johtajasta Vladimir Putinista myös Ukrainan painostamisessa.
Orbánin hallituksen katsannossa unkarilaiset ovat maanmiehiä missä he asuvatkin. Pari miljoonaa unkarilaista asuu naapurimaissa Romaniassa, Slovakiassa ja Serbiassa. Ukrainan länsireunan Taka-Karpatian alueella heitä on yli 100 000, mikä on kymmenys Ukrainan köyhimmän alueen väestöstä.
Unkari on Kyiv Postin siteeraaman Ukrainan varaulkoministerin mukaan myöntänyt rajan taakse jopa 100 000 Unkarin EU-passia.
Ukrainassa ilmestyvä englanninkielinen uutislehti kuvaa Orbánin toimintaa "putinilaiseksi". Ukrainan presidentti Petro Poroshenko on ajanut lakimuutosta kaksoiskansalaisuuden kieltämiseksi ja toisen maan passin käytön sanktioimiseksi, ukrainalainen uutispalvelu Unian kertoo.
Ukraina sääti syksyllä 2017 kielilain, jonka tarkoituksena on vahvistaa oman ukrainan kielen asemaa lähinnä neuvostoajan peruina saatua venäjän ylivaltaa vastaan. Ainoaksi opetuskieleksi valtionkouluissa määrättiin ukraina.
Budapestissa kuitenkin suivaannuttiin unkarilaisväestön puolesta. Toisin kuin Puolan ja Slovakian kanssa kysymystä ei saatu tasoiteltua diplomatian keinoin. Unkari suuttui myös ukrainalaissotilaiden sijoittamisesta rajansa lähelle, mitä Orbánin hallitus pitää turvallisuusriskinä.
Rajaseutu on historiassa ollut pitkään unkarilaisten ja sitten slaavien – Tshekkoslovakian ja Neuvostoliittoon kuuluneen Ukrainan – hallitsema. Näin alue on perinteisesti monikulttuurinen.
Unkarin vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousi kansallismielinen ja äärioikeistolainen Jobbik, joka vuonna 2014 esitti Taka-Karpatian liittämistä Unkariin. Puolue kannatti tuolloin myös Unkarin eroa EU:sta. Samaan aikaan Venäjä yritti taas kerran pakottaa Ukrainan etupiiriinsä valtaamalla Krimin niemimaan ja käynnistämällä edelleen jatkuvan separatistisodan Ukrainan itäosissa.
Muutoinkin hankalassa tilanteessa Orbán on uhannut jopa katkaista Ukrainan EU- ja Nato-tien, jos unkarilaisvähemmistön kohtelu ei parane. Ukrainalaisilla olisi kylliksi päänsärkyä idässä, missä Moskova yhä horjuttaa maan kehitystä. Nyt hiostusta tulee myös läntisen leirin sisältä.
Ukrainassa Orbánin katsotaan olevan kiinnostuneempi Putinin hännystelystä kuin kielivähemmistöstä.
Putinin etu kiistatta olisi, jos EU hajoaisi tai ainakin jakautuisi leireihin, Unkari avaisi Ukrainalle uuden konfliktin lännessä ja Venäjän toistama propagandaväite äärioikeiston noususta Itä-Euroopassa toteutuisi. Moskova saisi taas kerran haluamansa syyn nujertaa fasisteja naapurimaissa. Samanaikaisesti se on valmis omilla toimillaan vahvistamaan äärioikeistolaisia liikkeitä eri maissa.
Keväällä 1989 Unkari leikkasi ensimmäisenä itäblokin maista piikkilangan ja päästi kansan rautaesiripun läpi länteen. Nyt Unkarin hallituksesta on tullut Putinille mieleinen riidankylväjä, joka nakertaa EU:n ja Naton itäistä kylkeä sisältäpäin.
Ukrainan nuoressa demokratiassa asenteet ovat puolestaan sotavuosien kovettamia. Orbán saa kuulla kunniansa.
Kirjoittaja on Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja.