Parin kuukauden kuluttua Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainassa tulee kuluneeksi neljä vuotta. Maanantaina Berliinissä käytyjen neuvottelujen jälkeen ilmassa on nyt mahdollisuus, että neljättä vuosipäivää ei vietetä sotimalla.
Neuvotteluihin osallistui Euroopan johtajia, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sekä Yhdysvalloista erityislähettiläs Steve Witkoff ja Donald Trumpin vävy Jared Kushner. Suomesta mukana oli presidentti Alexander Stubb.
Tärkeää oli, että Trump oli neuvotteluihin tyytyväinen. Hänen ailahteleva mielensä näyttää ainakin hetken olevan taas Ukrainalle ja Euroopalle suosiollisempi. Ehkä juuri tähän viittasi Stubb, jonka mukaan olisi aika käyttää käsillä olevaa momentumia. "Sen voi menettää aika nopeasti."
Berliinin tärkein tulos oli Yhdysvalloilta Ukrainalle luvatut turvatakuut. Niiden sanotaan muistuttavan Naton 5. artiklan velvoitteita. Takuiden pitävyyttä on epäilty, mutta ainakin Stubb kertoi olevansa vakuuttunut siitä, että Yhdysvallat niihin sitoutuu.
Euroopan johtajat sitoutuivat yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa turvatakuiden toteutuksessa. Sitoumuksiin lukeutuisi muun muassa Euroopan johtama monikansallinen Ukraina-joukko.
Kaikkein merkittävin kysymys jäi kuitenkin avoimeksi: mihin Venäjä suostuu? Kysymyksen ytimessä ovat Ukrainan alueluovutukset, se, millaisiin rajoihin Ukraina on rauhan saavuttamiseksi valmis.
Karu tosiasia on, että alueluovutuksia Ukrainalle tulee, ja hyökkääjä saa palkinnon. Venäjä on vaatinut esimerkiksi koko Donbasin aluetta itselleen, mutta sen Ukraina on torjunut.
Kaikkea tavoittelemaansa Venäjä ei ole saamassa. Sodan alkaessa Vladimir Putinin tavoitteisiin kuului esimerkiksi vallan vaihtaminen Ukrainassa ja käytännössä maan alistaminen Venäjän vasalliksi. Tämä ei ole toteutumassa.
Turvatakuiden lujuus ratkaisee sen, yrittääkö Putin tai hänen seuraajansa viedä läpi suuruudenhullut tavoitteensa joskus myöhemmin. Siksi takuiden laatu on Ukrainalle kirjaimellisesti elintärkeä.
Pääministeri Petteri Orpon mukaan Suomi osallistuu Ukrainan turvallisuusjärjestelyihin mutta ei turvatakuisiin.
Venäjän Kreml-mielisessä lehdistössä Berliinin neuvotteluja kuvattiin merkityksettömiksi, "kuolleen hevosen piiskaamiseksi". Tiistaina Venäjän ensimmäinen virallinen kommentti tuli apulaisulkoministeriltä. Sergei Rjabkovin mukaan Venäjä ei taivu aluevaatimuksissaan.
Lopullinen Venäjän kanta kuullaan Vladimir Putinilta, joka hänkin on ollut tähän asti aluekysymyksissä taipumaton.
Putinin on kuitenkin otettava huomioon seuraukset, joita joustamattomuudesta voi tulla: Venäjää jo ravistelevat taloudelliset sanktiot voivat kiristyä edelleen ja yhdysvaltalaisten aseiden virta Naton kautta Ukrainalle vahvistua.
Moni venäläinen toivoo jo sodan päättymistä, joskaan sillä ei Putinille ole suurtakaan väliä.