Venäjän talouden korkean kasvun vuodet ovat auttamatta takanapäin. Uuden nousun alku riippuu paljon siitä, kuinka pitkään Ukrainan kriisi kestää.
Ukrainan kriisi on vauhdittanut Venäjän talouden taantumista. Syy siihen ei ole lännen määräämien pakotteiden suora vaan epäsuora vaikutus. Pakotteet ovat vielä symbolisia, mutta epäsuorat vaikutukset tuntuvat paljon enemmän.
Pääomapako Venäjältä on kiihtynyt viime kuukausina, rupla on heikentynyt rajusti ja inflaatio on ottanut uusia laukka-askeleita. Parin prosentin talouskasvu on kutistunut alle prosenttiin. Synkimpien arvioiden mukaan on vain ajan kysymys, milloin talouden mittarit osoittavat miinusta.
Saksalaisen Deutsche Bankin arvion mukaan EU:n ja Yhdysvaltain talouspakotteilla on ollut varsin vähäinen suora vaikutus Venäjän talouteen.
Pakotteiden luoma kielteinen ilmapiiri on kuitenkin johtanut siihen, että läntiset yritykset mieluummin kotiuttavat rahojaan Venäjältä kuin investoivat sinne. Jos investoinnit lamaantuvat niin kuin näyttää tapahtuneen, kohta taantuu koko talous.
Venäjän talouden perusongelma on pysynyt samana kuin oli sen edeltäjän Neuvostoliiton aikana: ulkomaankauppa rakentuu lähes yksinomaan öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden viennin varaan.
Vaikka Venäjä saa Kiinan kanssa tällä viikolla sopimansa kaasukaupan ansiosta paikatuksi menetyksiään länsimarkkinoilla, talouden rakenteen vinoutumia tällä ei korjata, vaan ne jäävät olemaan.
Teollisuuden kehittymistä on odotettu hartaasti, mutta Venäjän kilpailukyky tavaratuotannossa on olematon. Kilpailukyvyn nostaminen vaatisi investointeja ja tämä puolestaan ulkomaisia sijoituksia.
Sijoituksissa on käynyt huonosti. Yksistään tämän vuoden aikana Venäjältä on paennut pääomia 37 miljardia euroa. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n arvion mukaan nyt ollaan vasta puolivälissä. Saman verran rahaa virtaa vielä ulos, jos Ukrainan kriisiä ei saada rauhoitetuksi ja sitä kautta investointi-ilmapiiriä parannetuksi.
Kun tähän lisätään vielä se, ettei öljyn hinnan odoteta nousevan lähivuosina samaan tahtiin kuin taannoin, venäläiset joutuvat maistamaan elintason laskua. Venäjä on onnistunut kohottamaan kansan elintasoa pitkälti jatkuvasti kasvaneiden öljytulojensa ansiosta.
Talouden kasvua Venäjällä on ylläpitänyt kotimainen kysyntä. Jo viime vuonna oli havaittavissa, että kysyntä alkoi hiipua. Sen myötä kansantalouden kokonaiskasvu jäi olemattomaksi.
Suomen kannalta tilanne on hankala, koska Venäjä on yksi merkittävimmistä kauppakumppaneistamme. Lähimaana se on nähty valtavana mahdollisuutena suurten ja koko ajan kasvavien markkinoidensa ansiosta.
Nyt moni suomalaisyritys on vaikeuksissa Venäjällä, joskaan aihetta paniikkiin ei vielä ole. Investointihalut ovat Ukrainan kriisin myötä vähissä. Taantuminen ei tarkoita vielä Venäjän talouden romahtamista, vaikka sekin vaihtoehto on olemassa.
Pääkirjoitus