Ukrainan kriisin vaikutukset Suomen turvallisuuteen ovat nousseet esille eduskunnan keskustelussa ensi vuoden puolustusmäärärahoista.
Ilkka Kanervan (kok.) mielestä Venäjän toimet Ukrainassa merkitsevät muutosta paitsi Suomen turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä, myös toimintatavoissa, ja Suomen pitäisi pystyä vastaamaan myös uudenlaisiin uhkiin.
- Riittääkö tässä kohdalla tavalliseen arkeen rakennettu budjetointi, vai tarvitsisiko olla vielä enemmän hereillä, kysyi puolestaan kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Palm.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) sanoi, että kriisi ei aiheuta Suomelle akuuttia turvallisuusuhkaa.
- Mutta pidemmän päälle kun puhutaan materiaali-investoinneista ja muista, niin on mielestäni hyvä huomata se tosiasia, että myös sotilaallinen voimankäyttö on edelleen tiettyjen maiden keinovalikoimassa. Ja se tarkoittaa, että uskottavasta puolustuksesta on pidettävä pitkäjänteisesti kiinni.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) oli huolissaan viime vuosina vähäiseksi jääneistä kertausharjoitusmääristä.
- Viime vuodet on menty riskillä, kymmeniätuhansia taistelijoita on jätetty kouluttamatta, Niinistö sanoi.
Haglund sanoi olevansa samaa mieltä siitä, että määrää pitäisi saada nostettua. Tämä on hänen mukaansa kuitenkin vaikeaa nykyisillä resursseilla.
Suomen ulkopoliittinen johto vaatii Venäjää vetämään sotilaansa ja kalustonsa pois Ukrainasta.
Suomi pitää aikaan saatua tulitaukoa tervetulleena, mutta on huolestunut väkivaltaisuuksien jatkumisesta, presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (utva) toteavat kannanotossaan.
- Taistelujen loppuminen on välttämätöntä, jotta rauhanprosessissa voidaan edetä kohti luottamuksen rakentamista, Suomen ulkopoliittinen johto vetoaa kannanotossaan.
Presidentin ja utvan kokouksessa käsiteltiin myös Isis-järjestön aiheuttamaa vakavaa uhkaa. Suomi osallistuu kansainvälisen yhteisön toimiin uhan torjumiseksi, mutta ei osallistu taistelutoimiin tai aseapuun.
Suomi pitää laajaa kansainvälistä yhteistyötä, monitahoista keinovalikoimaa ja pitkäjänteisyyttä tärkeänä. Suomi osallistuu kansainvälisen yhteisön toimiin yhteisen uhan torjumiseksi.