Ukraina um­pi­sol­mus­sa vaa­lei­hin

Ukrainalaiset ovat turhautuneita politiikkaan. Oranssivallankumouksen innostus murtui uudistusvoimien, presidentti Viktor Justshenkon ja vallankumouksen moottorin Julia Timoshenkon, keskinäiseen riitelyyn.

Ukrainalaiset ovat turhautuneita politiikkaan. Oranssivallankumouksen innostus murtui uudistusvoimien, presidentti Viktor Justshenkon ja vallankumouksen moottorin Julia Timoshenkon, keskinäiseen riitelyyn. Niinpä vanhaa valtaa edustanut Viktor Janukovits voitti kevään 2006 parlamenttivaalit ja palasi pääministeriksi.

Sen jälkeen Ukrainaa on repinyt valtataistelu. Presidentin valtuuksien leikkaaminen johti jatkuvaan toimivaltariitaan siitä, kuka mistäkin asiasta päättää.

Sunnuntain syyskuun 30. päivän ennenaikaiset vaalit ovat valtataistelun tulos. Ukrainalaiset eivät usko niiden muuttavan tilannetta. Vesi seisoo, mutta seisovassa vedessäkin voi tapahtua pientä liikehdintää, joka johtaa umpisolmun aukeamiseen.

Suurimmaksi puolueeksi selviää nyt kuten jo 2006 Janukovitsin "Alueiden puolue". Mielipidetutkimukset lupaavat sille 30-35 prosenttia äänistä. Janukovitsin tukialue on teollinen Itä-Ukraina Harkovasta ja Dnepropetrovskista aina Odessan satamakaupunkiin. Tällä alueella asuu myös valtaosa maan 8-miljoonaisesta venäläisestä vähemmistöstä.

Toista sijaa pitää taas Julia Timoshenkon liitto 23-26 prosentilla. Hänen puolueensa kasvanee viimekertaisesta 22 prosentista. Timoshenkon valta-alue on Kiovaa ympäröivä Keski-Ukraina, mutta viime vaaleissa hän oli ainoa, jonka kannatus oli levinnyt kautta koko maan.

Timoshenko perinee valtaosan sosialistipuolueen äänistä. Viimeksi tämä oranssileiriin laskettu puolue sai 5,7 prosenttia äänistä, mutta vaihtoi puolta ja teki mahdolliseksi Janukovitsin nousun pääministeriksi. Rangaistus voi olla parlamentista putoaminen, sillä puolueelle luvataan vain 2-3 prosenttia äänistä.

Epävarmaa on, onnistuuko Timoshenko kalastamaan ääniä myös idässä, josta hän on kotoisin.

Justshenkon "Meidän Ukrainamme" saa tyytyä jälleen kolmanteen sijaan. Suurta poikkeamaa viime vaalien vajaasta 14 prosentista tuskin tulee. Justshenkon kannattajat löytyvät Länsi-Ukrainasta, joka ei koskaan kuulunut Venäjään ja Neuvostoliittoonkin vasta II-maailmansodan jälkeen.

Ennen vaaleja Justshenko on ilmoittanut voivansa hyväksyä pääministeriksi Timoshenkon, jonka vuonna 2005 erotti tästä virasta vain seitsemän kuukauden jälkeen. Mikäli oranssi haluaa muodostaa hallituksen, ainoa tie on Justshenkon ja Timoshenkon sovinto. Todennäköisesti myös kommunistit pääsevät parlamenttiin.

Ratkaisijaksi voi tulla uusi yrittäjä, Volodomir Litvin, joka toimi presidentti Leonid Kutshman kanslian päällikkönä ja parlamentin puhemiehenä 2002-06. Litvin kuului Timoshenkon liittoumaan, mutta sai potkut korruptioepäilyjen takia.

Litvinin uudelle Kansanliitolle ennustetaan 3-6 prosenttia äänistä. Hän liikkuu kaikissa vesissä kuin kala ja antanee tukensa sille, joka tekee suurimmat myönnytykset.

Yksi mahdollisuus on myös riitaantuneitten kilpailijoitten, Justshenkon ja Janukovitsin hallitusyhteistyö, jota Timoshenko henkeen ja vereen vastustaa.

Justhenkon kannalta yhteistyötä hiukan helpottaa se, että Janukovitskin on siirtynyt kannattamaan lähentymistä EU:hun ja EU-jäsenyyttä. Sen sijaan Natolle hän antaa tiukat pakit.

Ilmoita asiavirheestä