Pyhän kolminaisuuden juhla ja Kiovan päivä Ukrainassa saivat arvokasta syvyyttä, kun presidentti Viktor Jushtshenko ja pääministeri Viktor Janukovitsh pystyivät sopimaan ennenaikaisten parlamenttivaalien ajankohdaksi 30. syyskuuta. Monet pelkäsivät kiistojen vain kärjistyvän, kun tuhansia sisäministeriön turvallisuusjoukkojen jäseniä liikuteltiin pääkaupunkiin ja heidän komentosuhteistaan kiisteltiin kitkerästi.
Tuskin kukaan uskaltaa kuitenkaan ennakoida sopua pitäväksi. Ukrainan nuoressa demokratiassa on koettu laajojen mielenosoitusten ja sotkuisten valtakiistojen ohella nyrkkitappelua parlamentissa ja jopa presidenttiehdokkaan myrkytysyritys. Voittajaksi tuolloin selvinneen Jushtshenkon kasvoissa dioksiinin jäljet näkyvät yhä. Viime viikon lopulla pääsyyttäjänviraston edessä nujakoivat toisella puolella presidentille, toisella hallitukselle uskolliset turvallisuusjoukot. Sellaista taustaa vasten yhden kädenpuristuksen painoarvo voi osoittautua vähäiseksi.
Paljon ratkeaa jo tänään ja huomenna, kun parlamentti käsittelee sopimusta. Jos sielläkin hyväksytään ennenaikaisten vaalien järjestäminen, umpikujasta päästään eteenpäin. Ukraina on kuitenkin poliittisesti niin pahasti kahtia jakautunut, että vaalitaistelusta voi odottaa repivää.
Istuvassa parlamentissa tunnelmaa ovat kärjistäneet loikkaukset. Vaaleissa kansa voisi päättää, luotetaanko loikkaajiin edelleen.
Poliittinen jakolinja kulkee Ukrainassa pääosin Venäjän suhteiden ensisijaisuutta korostavien ja länsimielisten välissä. Presidentti Viktor Jushtshenko näkisi mielellään maansa Euroopan unionin jäsenenä ja hän solmisi kiinteät suhteet myös sotilasliitto Natoon. Parlamentissa ovat nyt enemmistönä pääministeri Viktor Janukovitshin Venäjä-suhteita vaalivat puolueet.
Ennenaikaisten vaalien arvioidaan ainakin nykytunnelmien valossa muuttavan voimasuhteita. Niinpä pääministeri haluaisi lykätä vaalit mahdollisimman etäälle. Lokakuu oli aluksi Janukovitshin mielestä varhaisin mahdollinen vaalien ajankohta. Hän näyttääkin saaneen jonkinlaisen erävoiton, kun ajankohdaksi sovittiin syyskuu Jushtshenkon kannattaman kesäkuun sijasta. Pääministeri kuitenkin myönsi presidentillä olevan oikeus parlamentin hajottamiseen.
Ukrainan kiista olisi pitkittynyt ja saattanut revetä pahemmaksikin ilman EU:n aktiivista työtä sovinnon hyväksi. EU:n on syytä jatkossakin vaatia demokraattisten menetelmien käyttöä maassa, joka on laajenneen unionin naapurissa.
paakirjoitus@kaleva.fi