Tykkien laukaukset kaikuvat Kiovan neuvosto-tyylisillä kaduilla, ja sotilaskoneet pyyhkäisevät tuon tuosta matalalla kaupungin ylitse. Sanomalehdissä on koko viikon ollut kuvia ukrainalaissotilaista tankkeineen.
Kiovaa ei kuitenkaan ole miehitetty, vaan 47 miljoonan asukkaan Ukraina juhli 17. itsenäisyyspäiväänsä sunnuntaina. Sitä vietettiin näyttävästi ja vuosien tauon jälkeen taas sotilasparaatein.
Ukrainan presidentin Viktor Jushtshenkon kanta Georgian ja Venäjän sodassa ei jäänyt kenellekään epäselväksi. Heti konfliktin puhjettua hän matkusti Tbilisiin yhdessä Puolan ja Baltian maiden päämiesten kanssa Georgian tueksi.
Elvyttäessään mahtipontiset sotilasparaatit jotkut ukrainalaiset katsovat Jushtshenkon menneen jo liian pitkälle tulenaralla hetkellä ja ärsyttävän Venäjää turhaan. Varsinkin pääministeri Julia Tymoshenko on arvostellut presidenttiä kovin sanoin. Georgia on muutenkin ajanut entiset poliittiset liittolaiset yhä syvemmälle taistelupoteroihinsa.
"Sotilasparaati on täysin sopimaton, se vie rahaa ja aikaa. Ukrainan olisi autettava tulvan uhreja (länsi-Ukrainassa Romanian rajalla) eikä leviteltävä provokatiivisesti muskeleitaan", sanoo Tymoshenkon lähin neuvonantaja, varapääministeri Grigori Nemiria Telegraph-lehden haastattelussa.
Jushtshenkolla on kuitenkin roppakaupalla syitä vääntää kantansa rautalangasta.
Maa on taas kriisissä, kun hallituskoalitio menetti niukan enemmistönsä parlamentissa kesäkuussa. Jushtshenko itse valmistautuu vuoden 2010 presidentinvaaleihin.
Venäjän pelko on riitaisan politiikan heikentämässä Ukrainassa todellinen. Välejä hiertää vanha kiista Venäjän Mustanmeren laivastosta ja tukikohdasta Ukrainaan kuuluvalla Krimin niemimaalla.
1997 tehdyn vuokrasopimuksen mukaan Venäjä saa pitää tukikohtansa vuoteen 2017. Ukraina ei aio uusia sopimusta, presidentti päinvastoin haluaisi neuvotella nykyisenkin uusiksi. Hän määräsi lisäksi, että Venäjän on pyydettävä lupa kolme vuorokautta ennen kuin se aikoo siirtää sotilaskalustoaan Krimiltä. Venäjän mielestä uusi ilmoitusmenettely on "mieletön".
Krimillä asuu venäläisiä, ja venäläisnationalistit haluaisivat vallata Krimin takaisin. Ukraina sai sen 1954.
Jos Venäjä hyökkäisi, Ukraina selviäisi siitä paremmin kuin Georgia. Lopputulos olisi kuitenkin yhtä lohduton, sanovat sotilasasiantuntijat.
Venäjälle Ukrainakaan ei mahtaisi mitään vaikka sen armeija on viisinkertainen verrattuna Georgian asevoimiin.
"Ainoa mihin Ukrainan armeija todella pystyy on sotilasparaati Kiovan pääkadulla, ei muuhun", toteaa Ukrainan sotilaiden liiton varajohtaja Volodymyr Savchenko Kyiv Post -lehdessä.
Jushtshenko onkin viime päivinä korostanut maan Nato-jäsenyyden tärkeyttä ja kollektiivisia turvatakuita, Georgian veristä sotaa esimerkkinä käyttäen. Georgian tavoin myös Ukraina sai Naton huhtikuisessa huippukokouksessa Bukarestissa lupauksen jäsenyydestä mutta ei kuitenkaan liittymiselle minkäänlaista aikataulua.