Ukkosta ei ole syytä pelätä, mutta siihen on suhtauduttava kunnioittavasti. Näin ohjeistaa vt. tutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta ihmisiä, jotka ovat huolestuneita ukkosen aiheuttamista onnettomuuksista.
Merikarvialla ukkosen aiheuttama naisen kuolema on osoitus siitä, mihin luonnonvoimat pystyvät. Mäkelän mukaan ukkonen aiheuttaa Suomessa keskimäärin yhden ihmisen kuoleman kahdessa vuodessa. Viimeksi ukkonen on surmannut ihmisen Suomessa toissa vuonna.
Mäkelän mukaan maastossa liikkuessa olisi ukkosen sattuessa tärkeintä pitää huolta siitä, ettei erotu maastosta.
"Jos ihminen erottuu maastosta ja horisontista, on esimerkiksi korkealla, alhaalla tai aukealla paikalla, saattaa ukkonen iskeä ihmiseen".
Merikarvian tapauksessa oli Mäkelän mukaan mukana paljon huonoa tuuria. Ihmiset olivat hakeneet puun alta tavaroita, ja salama oli juuri tällöin iskenyt puusta alaoksien kautta ihmisiin.
Puun alle ei sadetta kannata mennä suojaan. Kuitenkin jos maastossa ei ole muutakaan suojaa, kannattaa mennä jonkin matkan etäisyydelle puusta ja asettautua kyykkyyn jalat yhdessä.
Salama on sähkövirtaa ja vaarat ovat samanlaisia kuin sähköiskussa. Salama voi aiheuttaa sydänpysähdyksen tai hengityspysähdyksen sekä palovammoja.
Paras keino suojautua ukkoselta on mennä suojaan johonkin rakennukseen.
Suora salamanisku taloon on melko harvinaista, sillä salama pyrkii maahan ja kulkee parhaiten johtavia rakenteita pitkin. Tällaisia ovat muun muassa televisioantenni ja savupiippu, joiden kautta salama voi tulla rakennuksen sisälle ja osua edelleen ihmisiin.
Ukkosen sattuessa rakennuksen sisällä kannattaakin pysyä kaukana tulisijoista ja irrottaa ulkoantennit televisiosta ja radiosta.
Sähkö- ja puhelinlinjat kattavat isoja alueita ja isku avojohtoon on tavallista. Johtoon syntyy vaarallisen voimakas ylijännite, joka etenee kauas iskukohdasta. Kun ukkosta on lähitienoilla, sähkölaitteiden ja puhelimen käyttöä olisi vältettävä.
Maadoittamaton peltikatto ei anna suojaa, koska kattoon iskevä salama voi purkautua maahan syttyvien rakenteiden läpi.
Pallosalama
leijuu vapaasti
Vanha neuvo siitä, että auto on ukkosella turvallinen, pitää Mäkelän mukaan paikkansa. Syy ei ole kuitenkaan se, mitä monet luulevat: autonrenkaissa olevalla kumilla ei ole suojan kanssa mitään merkitystä.
Sen sijaan auto ja muut metallikuoriset kulkuneuvot, kuten asuntovaunu tai katettu metallivene, toimivat niin sanottuna Faradayn häkkinä. Tämä tarkoittaa, että metallikuori estää sähkövirtaa tunkeutumasta sisälle.
Autossa on kuitenkin syytä olla räpelöimättä autoradiota ja korin metalliosia.
Kumipyörillä saati vaikkapa kumisaappailla ei ole suojauksen kannalta siis merkitystä.
"Ilma on erittäin tehokas eriste ja salama, joka jaksaa raivata tiensä sen läpi, jaksaa kyllä mennä muutaman senttimetrin kumin läpi", Mäkelä vertaa.
Faradayn häkki ei ole tarpeeksi suojaava esimerkiksi lastenvaunuissa. Ukkosen sattuessa lapsi olisikin otettava vaunuista pois ja pyrittävä sen jälkeen suojaan.
Niin sanottu pallosalama on hankala tutkimuskohde, koska sen luominen laboratorio-oloissa on toistaiseksi onnistunut vain osittain. Mäkelän mukaan pallosalamaksi on julkisuudessa luokiteltu paljon ilmiöitä, jotka eivät oikeasti pallosalamoita ole olleet.
Esimerkiksi otsikot siitä, että pallosalama olisi jyrännyt asfalttia kymmenien metrien matkalta, eivät voi pitää paikkansa. Mäkelä muistuttaa, että tällöin pallosalamassa pitäisi olla niin suuri energia sisässään, että se räjähtäisi itsestään.
Pallosalama leijuu vapaasti ilmassa ja voi ponnahtaa esimerkiksi maasta. Se kestää useita sekunteja ja valaisee kuin voimakas hehkulamppu. Se on jalkapallon kokoinen, mutta se ei aiheuta niin merkittäviä tuhoja kuin varsinainen salama.
"Tietenkään sitä ei koskemaan kannata mennä, mutta jos valokuvan pystyy nappaamaan niin hyvä olisi. Tutkimusaineisto pallosalamasta on niin harvinaista", Mäkelä sanoo.
Ukkosta on
lähipäivinä ilmassa
Ukkosta on luvassa lähipäiville: erityisesti iltapäiväukkoset ovat mahdollisia koko maassa.
Mitä lämpimämpää on, sitä otollisemmat ovat olosuhteet ukkosen syntyyn. Kun lämpötila on ollut hellelukemissa pitkään, tarvitaan ukkosen syntyyn riittävästi kosteutta sekä tarpeeksi suuri niin sanottu pystyvirtaus eli vahvasti epävakaa troposfääri.
Toisaalta pitkään jatkuneen helteen jälkeen tulee yleensä jossakin vaiheessa kylmä rintama ja tämän mukana ukkosia.