Sörkän kundi, kuvanveistäjä ja graafikko Aimo Taleva, 72, nauraa hekottelee kertoessaan puhelinsoitosta Kemin taidemuseolle. Taiteilija oli tiedustellut, miksi hänelle ei ollut kerrottu Ukkometton mierontiestä.
"Yleinen käsitys oli, että olen kuollut", Taleva sanoo.
No näinhän ei ole. Taleva valmistelee täyttä päätä retrospektiivista näyttelyä syksyksi Kemin taidemuseoon. Hän toivoo, että siihen mennessä myös Ukkometto olisi siirretty romukasasta säällisille sijoille.
Ukkometto on Kemin kaupungin tilaama julkinen teos, jonka opiskelijat hitsasivat taiteilijan työmallin mukaan ammattioppilaitoksen pihalle 1978. Haponkestävästä teräksestä tehty Ukkometto on nimestään ja tietynlaisesta metsomaisuudestaan huolimatta Talevalle tyypillinen konstruktiivinen työ, jonka lähtökohtana ovat luonnon rakenteet.
Teos oli ammattikoululaisten ilona reilut 20 vuotta, kunnes koko kouluyhteisö rakennuksineen pyyhkäistiin kauppakeskuksen tieltä. Kulttuuriväen yllätti niin Olavi Korolaisen seinämaalaus Koneen häviäminen kuin Talevan Ukkometton poistuminen maisemasta.
Koneesta ei jäänyt jäljelle kuin kuvia taidemuseon arkistoihin, mutta Ukkometto matkasi ammattioppilaitoksen mukana Kivikankaalle. Siellä sitä on siirrelty muutaman kerran paikasta toiseen. Nyt teos lymyää päätään pitempänä kaapelikelojen joukossa.
"Tunkion päällä", Taleva tuumaa, mutta huomauttaa, että itse veistos on yllättävän hyvin säilynyt. Vain jalusta kaipaa slammaamista, tasoittavaa betonivoitelua.
Talevalla olisi tekijänoikeuslain perusteella mahdollisuus metelöidä asiasta isommastikin, mutta siihen hän ei lähde. Hän päinvastoin kiittelee taidemuseoväkeä siitä, että Ukkomettolle on lähdetty yhdessä taiteilijan kanssa etsimään uutta sijoituspaikkaa säästökuurin alta henkiin herätetyn julkisten veistosten työryhmän avulla.
"Ihanteellista olisi, että Ukkometto olisi uudella paikallaan, kun näyttelyni syksyllä avataan", Taleva toivoo.
Mahdollisia sijoituspaikkoja on puntaroitavana tällä hetkellä useita. Yksi vaihtoehto voisi olla ammattikorkeakoulun terveydenhoitoalan yksikön vieressä oleva pieni puistikko.
Talevan mielestä toinen mahdollinen koti löytyisi kulttuurikeskusta vastapäätä olevalta torilta. Pääasia hänen mielestään kuitenkin on, että teos tavoittaa yleisönsä, ja että se pääsee kulttuurisesti asialliselle paikalle.
Kulttuurikaupunki Kemissä on julkisia veistoksia noin 70 eli suhteessa kohtalaisen paljon.