Ukko-Pekka -hanke täydentää Vihannin kotiseutuyhdistyksen pitkään jatkunutta kehitystyötä, jonka tavoitteena on perinne- ja vapaa-aikakeskuksen rakentaminen. Ukko-Pekka on järjestyksessään neljäs asuinrakennus, jonka lisäksi pihapiirissä on jo tuulimylly, aitta ja liiteri sekä tulevaisuudessa kivikauden asumisesta kertova asuinpaikka.
1990-luvun alussa valmistunut kirjastotalo Ukonkantti kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-aikatiloineen sekä uudelleen vesitetyt järvet ovat kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan Erkki Kotilan mielestä antaneet hyvät edellytykset keskuksen kehittämiselle.
Keskeisen sijaintinsa vuoksi se on tietynlainen Vihannin käyntikortti, osa paikkakunnan vetovoimaisuutta ja markkinointia.
"Tavoitteenamme on paikkakunnan ja kotiseudun kehittäminen, elävänä ja virkeänä pitäminen - haluamme pitää Vihannin vetovoimaisena paikkakuntana ihmisten asua ja elää", Kotila sanoo.
Vanha maalaistalo
tuli Lumimetsästä
Idea kotiseutukeskuksesta on syntynyt jo 1970-luvulla. Ajatuksen takana on Tampereella asuva vihantilaissyntyinen innokas kotiseutuihminen Elias Verkasalo. 1980-luvun loppupuolella kunnanvaltuusto teki yksimielisen päätöksen Ukonkantin rakentamisesta. Näin oleellinen osa kotiseutukeskusta oli syntynyt. Ensimmäisen perinteisen rakennuksen paikalle hommasi Vihannin lionsklubi LC Vihanti. Talo on Lumimetsästä siirretty 1800-luvun maalaistalo, Mikkelänkantti.
Seuraavaksi Kirkkojärven rantaan siirrettiin Osuuskauppa Arinan takaa nykyinen Hietalankantti, joka tyyliltään erilaisena edustaa nuorempaa rakennuskulttuuria.
Nykyaikaisesti varusteltu käyttörakennus toimii nyt kokoustilana.
Puolenkymmentä vuotta sitten pihapiiriin sijoitettu asevelitalo Uhtuankantti on nimensä mukaan veistetty Uhtualla sikäläisistä hirsistä ja sieltä siirretty Vihantiin sotalesken ja hänen perheensä asunnoksi. Talon edelliset omistajat lahjoittivat sen kotiseutuyhdistykselle.
Viimeisin ja vielä työn alla oleva rakennus on siirretty asema-alueelta. Kunnan lahjoittamaan Ukko-Pekkaan rakennetaan keskuksesta puuttuvat sauna- ja pesutilat sekä hieman tilavampi juhlasali.
Puitteet isoillekin tilaisuuksille
Kotiseutukeskuksesta on kasvanut erilaisten juhlatilaisuuksien pitopaikka, jossa vietetään ristiäisiä, syntymäpäiviä, hääjuhlia ja hautajaisiakin. Tavoitteena on se, että vihantilaiset, jotka nyt asuvat muualla, voisivat myös helposti tulla kotiseudulleen ja asua kotoisasti viihtyisässä ympäristössä.
"Ukko-Pekan valmistumisen jälkeen meillä on entistä paremmat puitteet järjestää isompiakin tilaisuuksia. Kotiseutukeskuksessa voidaan järjestää sukujuhlia, rippikoululeirejä tai vaikkapa kansainvälisiä nuorisoleirejä", Kotila sanoo.
Ukko-Pekka -hankkeessa myös esihistoriaa
Ukko-Pekka -hankkeen toisen osan tavoitteena on tehdä Vihannin esihistoriallista aikakautta tutuksi, sillä esimerkiksi kivikautisten esinelöytöjen suhteen Vihanti on yksi merkittävimmistä Pohjois-Suomessa.
Vesitettyjen järvien ympäristössä on ollut kivikautinen asutuskeskittymä. Tavoitteena on saada tämäkin osuus valmiiksi ensi kesän aikana.
"Tähän ympäristöön rekonstruoidaan yksi esihistoriallinen asuinpaikka ja pystytetään esitetaulu, jonka lisäksi Kirkkojärven ympäri kulkevalle patikkapolun varteen maastoon merkitään esihistoriallisia asuinpaikkoja. Ulkoillessa ihmiset voivat itse todeta, että tuossakin on joskus kauan sitten asuttu ja eletty", Kotila kertoo.
Ukko-Pekka -hankkeen kustannusarvio on 86 000 euroa. Puolet rahoituksesta tulee Nousevan rannikkoseudun Leader +-rahoituksen kautta.
Toinen puoli jakautuu kahteen osaan talkootyön ja kotiseutuyhdistyksen oman rahoituksen kesken. Pankista otettu laina on tarkoitus maksaa muutamassa vuodessa takaisin erilaisilla tempauksilla.
"Tarkoituksenamme on toteuttaa puunkeräyskampanja, johon metsänomistaja voi osallistua lahjoittamalla kotiseutuyhdistykselle tukkipuuta."