UK-kan­sal­lis­puis­to jo 20-vuo­tias

Presidentti Urho Kekkoselle 80-vuotislahjaksi Koilliskairaan perustettu kansallispuisto on alkuvaikeuksien jälkeen löytänyt hyvin paikkansa sekä suojelualueena että retkeilykohteena.

Pitkospuita pitkin. Retkeilijöillä ei ole UK-puistoon asiaa kelkoilla tai mönkijöillä. Puistoon, Orposeen kuitenkin rakennettiin talkoilla elokuussa 2002 pitkospuita, joita pitkin puiston henkilökunta huoltaa autiotupaverkostoa.
Pitkospuita pitkin. Retkeilijöillä ei ole UK-puistoon asiaa kelkoilla tai mönkijöillä. Puistoon, Orposeen kuitenkin rakennettiin talkoilla elokuussa 2002 pitkospuita, joita pitkin puiston henkilökunta huoltaa autiotupaverkostoa.
Kuva: Arkisto/Kari Alaluusua

Presidentti Urho Kekkoselle 80-vuotislahjaksi Koilliskairaan perustettu kansallispuisto on alkuvaikeuksien jälkeen löytänyt hyvin paikkansa sekä suojelualueena että retkeilykohteena.

Torstaina puiston 20-vuotisjuhlassa Savukoskella tyytyväisyyttään hyrisivät luonnonsuojelijat, Metsähallituksen väki, poromiehet ja myös paikalliset puistonkäyttäjät. Sen sijaan Savukosken kunta onnitteli puistoa hiukan kitkerin sanoin.

Kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara joutui - ties monennenko kerran - muistuttamaan, ettei koko maata hyödyttävästä suojelusta saisi koitua menetyksiä maan köyhimmälle talousalueelle. Näin kuitenkin on käynyt, sillä osa Savukoskella UK-puiston perustamisen vuoksi menetettyjen metsätyöpaikkojen kompensaatioista on edelleen hoitamatta.

"Kunta on joutunut käymään jatkuvaa kädenvääntöä valtion kanssa puistoon johtavan tien peruskorjauksesta. Hallituksen esityksen mukaan kompensaatioiden tuli olla hoidettu vuoteen 1986 mennessä, mutta kokonaisuuteen kuuluvaa Martti-Tulppio -tietä ei vielä ole saatu edes työn alle", Aarrevaara sanoi.

Uusimpana huolena Savukoskella kuten myös kahdella muulla puistokunnalla Sodankylällä ja Inarilla on puiston metsäverokorvausten vesittyminen. Aarrevaara sanoi, että nykyisin Savukosken yhteisövero-osuudessa ei ole enää minkäänlaista korvausta kansallispuiston aiheuttamasta verotulojen pysyvästä menetyksestä.

UK-kansallispuistossa käy vuosittain noin 150 000 retkeilijää. Arvioiden mukaan määrä on edelleen kasvussa.

Valtaosa kävijöistä tyytyy lyhyisiin päiväretkiin, sillä pitemmille vaellusretkille lähtee noin 10 000 kulkijaa. Erikoissuunnittelija Lassi Karivalo Metsähallituksen luonnonsuojelun keskusyksiköstä sanoi, että matkailu on Suomessa kuten muuallakin maailmassa luonnonsuojelun kumppani - tosin sekä uhka että mahdollisuus.

"Matkailuelinkeinon kautta puistot ovat tulleet tunnetuiksi ja saaneet kuntien matkailumarkkinoinnissa tuotteen omaisia piirteitä. Parhaimmillaan luontomatkailusta hyötyvät sekä paikallinen matkailuelinkeino ja suojelualueiden hoito. Matkailu hyvin suunniteltuna, ohjattuna ja säädeltynä ei aiheuta merkittäviä uhkia suolelualueen luontoarvoille."

Karivalo muistutti, ettei matkailija esimerkiksi Saariselällä aina edes miellä olevansa eräässä Euroopan merkittävimmistä kansallispuistoista. "Olisiko tässä yhteistä haastetta ryhtyä markkinoimaan UK-puiston poikkeuksellisen edustavaa luontoa enemmän luonnonsuojelu- kuin virkistyskohteena. Maailmalla on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet enemmän puiston luonnosta. Näiden ihmisten liikkeelle saamisessa on kysymys aidosta luontomatkailusta."

Ilmoita asiavirheestä