Pienen puolueen kannalta on helpompaa olla hallituksessa, jossa on kolme puoluetta kuin viisi puoluetta, Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam tiivistää yksinkertaisesti pienen puolueen hallitusaseman.
Enestam kehuu pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) päätöstä perustaa hallitukseen ministerikopla, jonka tehtävänä on sopia kaikki tärkeimmät asiat. Koplaan kuuluvat Vanhasen ja Enestamin lisäksi valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.).
"Kopla keskustelee ja pyrkii etsimään ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin. Yhtenä koplan jäsenenä pidän tätä erinomaisena ratkaisuna."
Enestam tunnustaa, että RKP:n mahdollisuus vaikuttaa hallituksen politiikkaan on koplan kautta suurempaa kuin Paavo Lipposen (sd.) hallitusten (1995-2003) ajanjaksolla.
"Lipponen ei tällaista vastaavaa elintä halunnut. Se johtui paljolti siitä, että siinä olisi ollut viisi johtajaa, jolloin kokouksista olisi tullut hyvinkin pitkiä."
Sateenkaarihallituksen aikana tärkein päättävä elin oli koolla silloin, kun pääministeri Paavo Lipponen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) tapasivat.
Lipposen ovi avautui aina
Enestam kertoo, että Lipposen ovet avautuivat helposti. "Jos oli ongelmia, niin Lipposen kanssa pääsi hyvin nopealla aikataululla keskustelemaan niistä ja yhteinen linjaus saatiin aikaan. Se oli kahdenkeskistä neuvottelua."
Tammikuun 2. päivänä 2005 Enestamilla tuli täyteen kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti ministerinä. Hänellä on siis kokemusta lähes kaikista mahdollisista hallituspohjista ja neljästä pääministeristä.
Vaaleihin keskittymistä
Esko Ahon (kesk.) johtaman porvarihallituksen ministerit kävivät jo raivoisasti eduskuntavaalikampanjaa, kun Enestam peri puolustusministerin salkun Elisabeth Rehniltä (r.), joka lähti Euroopan parlamenttiin.
"Ehdin olla Ahon hallituksessa melkein talvisodan verran, eli 102 päivää. Hallituksen toiminta keskittyi eduskuntavaaleihin. Minulla ei ole siihen samanlaista perspektiiviä kuin muihin."
Hän muistuttaa, että hallituspohjista huolimatta politiikan päälinjat ovat olleet pitkälti samansuuntaisia. "Lamasta selviäminen on ollut 1990-luvulla yhdistävä tekijä kaikille hallituspohjille. Politiikassa ei ole ollut suuria eroja siitä yksinkertaisesta syytä, ettei ole ollut valinnanvaraa."
Vanhanen ei lypsä
Enestam kehuu nykyistä pääministeriä: "Vanhanen on hyvin perillä asioista. Hän on pohdiskeleva ja kuunteleva sekä nopea vetämään asioita yhteen. Jos joku väittää, että kepu pettää aina ja harrastaa iltalypsyjä, se ei päde Matti Vanhaseen ollenkaan."
Enestamin mukaan yksikään puolue ei hallituksessa sanele. "Meillä on ollut erittäin harvoin puoluepoliittisia keskusteluja. Se on selvä asia, että joissakin asioissa on erilaisia painotuksia kuten veropolitiikassa. Silloin tehdään kompromisseja."
Loka lentää
"Olen ymmärtänyt, että joissakin ministerivaliokunnissa on hyvin värikästä puoluepoliittista keskustelua. Pidän sitä valitettavana, koska olemme samassa hallituksessa yhteisellä asialla. On ymmärrettävä, että kun on värikkäitä persoonia, niin loka lentää."
Enestam ei allekirjoita valtiovarainministeri Antti Kalliomäen lausuntoa, että keskusta katsoo aluepolitiikassa ensin puolueen, sitten alueen ja vasta sitten valtakunnan etua.
"Jokainen voisi katsoa siinä peiliin", hän heittää ja muistuttaa, että valtiontoimintojen alueellistamisessa Hämeenlinna on pärjännyt erinomaisen hyvin. Kaksi demariministeriä on Hämeenlinnasta.
Enestam sivuuttaa pääministerinä vaalikauden alussa piipahtaneen Anneli Jäätteenmäen (kesk.).
"Vanhanen on siinä onnistunut, ettei hän esiinny poliitikon tavanomaisessa roolissa, vaan tavallisena ihmisenä. Politiikka tarvitsee tavallisuutta ja se on mennyt jakeluun", korostaa Enestam, joka ei myöskään ole profiloitunut räiskyvänä persoonana.
Onnenpotku ujolle pojalle
Kipinän yhteiskunnallisiin asioihin Kemiönsaarella syntynyt ja kasvanut Enestam sai lukiovuosina. "Kemiön saarella ei ollut lukioita, joten jouduin Turkuun kuusitoistakesäisenä. Meillä oli hyvin erikoinen luokka. Luokkakavereitani olivat Christoffer Taxell ja Allan Rosas."
"Se oli ujolle saaristolaispojalle onnenpotku päästä sellaiselle luokalle. Meillä oli erinomaisia ja ennakkoluulottomia opettajia, jotka kannustivat rohkeasti ottamaan vastuuta ja keskustelemaan. Me kävimme tiukkoja debatteja."
Taxellista tuli RKP:n puheenjohtaja, pitkäaikainen ministeri ja Partekin pääjohtaja. Rosas on työskennellyt Åbo Akademin professorina.
Åbo Akademista valmistumisen jälkeen Enestam ohjautui professorinsa Bertil Rosingin avustuksella tutkimaan Ahvenanmaan matkailua. Rosingista tuli myöhemmin Sitran asiamies ja Alkon johtaja.
Enestamilla on ollut runsaasti lyhyitä työsuhteita. "Pohjoismaiden ministerineuvoston palveluksessa olin yhdeksän vuotta. Sen jälkeen en tiennyt, mitä ryhdyn tekemään. Perustin jo oman konsulttifirman."
Yrittäjän arkeen Enestam ei ehtinyt edes tutustumaan, kun hän sai ratkaisevan puhelun vuonna 1989.
"Toffe soitti ja ilmoitti luopuvansa kansanedustajan paikasta ja toivoi minun pyrkivän hänen paikalleen. Ajattelin, että mikä ettei ja sillä tiellä olen." Enestam peri Christoffer "Toffe" Taxellin kansanedustajapaikan Varsinais-Suomen vaalipiiristä.
Luopumisen aika kohta
Enestamilla tulee kahdeksan vuotta täyteen puheenjohtajana ensi kesänä, jolloin Ruotsalainen kansanpuolue täyttää 100 vuotta. Silloin Enestam jättää puheenjohtajuuden.
Samalla hän on valmis jättämään ministerisalkkunsa uudelle puheenjohtajalle. "On paljon parempi itse luopua ennen kuin muut alkavat kysellä, miksi hän ei ymmärrä luopua."
Enestam toteaa, että viime eduskuntavaaleissa RKP:lle kävi huonosti. Kannatus tippui 4,6 prosenttiin. Onnistuneiden hallitusneuvottelujen ansiosta ministerisalkkuja tulikin yllättäen kaksi.
"Sen jälkeen euro- ja kunnallisvaalit sujuivat kohtuullisen hyvin. Hyvällä omallatunnolla voin luopua. Uudella puheenjohdolla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa takaisin menetetyt paikat eduskuntavaaleissa. Politiikka tarvitsee uutta verta."
Enestam ei ole kokonaan jättämässä politiikkaa. Viikkoa ennen seuraavia eduskuntavaaleja keväällä 2007 hän täyttää 60 vuotta.
"On todennäköisempää, että asetun ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa kuin etten asettuisi. Jos aion toimia niin kuin hallitus toivoo, minun pitää olla työelämässä vuoden 2007 jälkeen ainakin vielä neljä vuotta."