Tuskin arvasi Kalle Päätalo nuorena Korvuanjoelle uittoon polkua pitkin kulkiessaan, että vuosikymmenien päästä samaa polkua kuljettaisiin ihan huvin vuoksi, ja Kallen itsensä vuoksi.
Vanha uittopolku Metsäkylässä on saanut nimensä Päätalon mukaan.
Vaikka Päätalon juuret ovatkin Jokijärven Kallioniemessä, uitossa hän kulki useimmiten juuri Metsäkylässä. Sieltä oli syntyisin myös Kallen Riitu-äiti.
Paikallinen kyläseura on vuokrannut Metsähallitukselta alueen luontopolkua varten ja merkinnyt sinne reitin. Uittopolun lisäksi reitistössä ovat Satusetän tervatie ja Kondrad Hollon raakkupolku. Polut lähtevät Vääräjärventiestä kohti Korvuanjokea.
"Polkua kulkiessa voi aistia sen, miten Päätalo on täällä tehnyt työtä ja kokenut asioita niin syvällisesti, että hän osannut ne sitten kirjoittaa kiinnostavasti", kyläseuran puheenjohtaja Aini Vääräniemi sanoi.
Retkellä piskuinen osallistujajoukko
Aini Vääräniemi oli torstaina oppaana Päätaloviikon ohjelmaan kuuluneelle lähes kahden tunnin uittopolkuretkelle, jolla oli kymmenkunta kiinnostunutta mukana.
Yhtään varsinaista turistia ei nyt ollut joukossa. Kaikilla oli jonkunlainen yhteys Metsäkylään.
Yksi heistä oli kuusamolainen Anitta Vääräniemi, Metsäkylästä lähtöisin. Vaikka oma kesämökki on vain muutaman kilometrin päässä uittopolusta, vasta nyt hän ensimmäistä kertaa sen kiersi. "Lapin olen kyllä kolunnut hyvin tarkkaan, mutta omat lähiseudut jääneet osin näkemättä. Nyt tunsin oikein piston sydämessäni, että tänne on lähdettävä."
Aini Vääräniemikin on omat Päätalonsa lukenut, tosin ei läheskään kaikkia mestarin kirjoja. Hän lukee valikoiden ja hakee usein juuri oman kylään liittyviä asioita kirjoista. "Nuoruuden Savotat, Kunnanjauhot ja Huonemiehen poika ovat minulle ne mieluisimmat. Päätalo kuvaa tilanteita hyvin elävästi."
Juvalaisella Lasse Ylösellä on siteitä Metsäkylään vaimon siskon kautta. Päätalon kirjoja miehellä on kotona pitkät hyllyrivit ja ne ovat moneen kertaan luettuja. "Nyt olen alkanut miettiä, että ketähän kirjailijaa alkaisin seuraavaksi lukea, mutta se on vielä löytymättä."
Paikan päällä käymällä kirjoissa kerrotut asiat tulevat vielä läheisemmiksi. "Nyt tuntuu jo siltä, kuin tulisi kotipitäjään."
Espoolainen Miina Parviainen kävi hakemassa vuosikymmeniä sitten miehen Metsäkylästä. Tai oliko se toisinpäin, Jouni haki Miinan.
Miina Parviaiselle Päätalon murre on luettuna outo ja siksi hän ei kirjoja juuri lue. Silti kirjat ovat tulleet osin tutuiksi. Jouni nimittäin lukee ääneen kirjoja vaimolleen. "Yleensä siinä hänellä menee ensin puoli tuntia nauraessa, kun yrittää alkaa lukea jotain hauskaa juttua."
Jouni Parviainen opettaa timpureita ja hän on kehottanut nuoria miehiä lukemaan Päätaloa, jotta oppisivat kunnon timpureiksi.
Uittotarinoita matkaeväänä
Polun varrella Aini Vääräniemi kertoilee Päätaloon ja uittoon liittyviä tarinoita. "Nyt tulee sellainen olo, että on kirjoja taas alettava lukemaan", Anitta Vääräniemi sanoi.
"Kuinkahan monta vuotta se Kalle kulki tätä uittopolkua", Lasse Ylönen kyselee oppaalta. Hän ei heti vastausta osaa sanoa, mutta Pentti Kaikkosella tulee neuvo: "Sen tiedonhan sinä löydät kirjoista."
Aini Vääräniemi vie välillä retkueen polulta syrjään ja näyttää suuren ikihongan, jonka kyljessä on iso pahka.
"Sehän on Kallelta jäänyt honkaan reppu", keksii Pentti Kaikkonen.