Toistakymmentä vuotta sitten päättyneestä Kemijoen uitosta alkavat kohta olla vain muistot ja muutama merkkipaalu jäljellä.
Maanantaina käynnistyivät Isohaaran altaalta uittorakenteiden purkutyöt, joilla poistetaan vaaraa ja haittaa aiheuttavat värkit kaikkiaan viideltä voimalaitosaltaalta Rovaniemelle saakka. Sen jälkeen muistoja on entistä vähemmän.
"Tuttua hommaa", tuumii Pekka Ramstedt Tornion Lauttapojat ky:stä. Ramstedt on parikymmentä vuotta tienannut leipää uppopuiden ja vesistörakenteiden parissa.
Lauttapojat urakoi Lapin ympäristökeskuksen purkuoperaation, jossa joesta poistetaan muun muassa rautakiinnikkeitä, betoniarkkuja, kivihirsiarkkuja, laitureita ja kaikenlaista uittojätettä.
Homma kuuluu lain mukaan ympäristökeskukselle. Kemijoen uittoyhdistys on takavuosina perannut jokea uppopuista ja osan rakenteista aikaisemmin. Tosin joitakin rakenteita, kuten betoniarkkuja, jätetään muistuttamaan menneestä maailmasta.
"Tämän jälkeen valtion velvoitteet uittosääntöjen osalta on Lapissa toteutettu. Aika näyttää, tuleeko nimenomaan kalatalousmielessä vielä jonkinlaisia kunnostuksia jokiin", rakennuspäällikkö Kauko Haikola Lapin ympäristökeskuksesta kertoo.
Ramstedt kuvailee työmäärää valtavaksi: Sulavesikautena on saatava hävitettyä kolmisenkymmentä betoniarkkua sekä melkoinen joukko kivihirsiarkkuja ja rautakiinnikkeitä.
Kovin ponnistus on juuri Isohaaran altaalla. Hirsiarkut pitää purkaa kolmen metrin turvasyvyyteen asti. Rautakiinnikkeet katkaistaan pohjaa myöten. Katkaisu tietää sukeltajille töitä.
Isohaaran allas näyttää elokuun tuulettomassa auringonpaisteessa idylliltä, mutta pelkkää päivänpaistetta eivät purkutyöt ole.
"Ongelmia tuottavat syvä vesi ja keväällä virtaamat", Ramstedt toteaa.
Vuosikymmenien varrella tehdyt rakenteet pääsevät uusiokäyttöön. Kemijoen rannalle on jo kipattu puutavaraa ja teräsbetonia kierrätystä varten.
"Betonista irrotetaan raudat, jotka menevät Outokummun tehtaalle. Betoni murskataan täyttömaaksi ja puu murskataan poltettavaksi" Lapin ympäristökeskuksen rakennusmestari Rauno Alaluusua selvittää.
Rakenteiden lisäksi joen pohjassa makaa vielä koko joukko uppopuita ja muuta uittojätettä. Niiden poistamisesta väännetään edelleen kättä.
"Selvää, että joessa on tavaraa, mutta lain mukaan voimme purkaa rakenteita muutenkin. Lain perusteella uppopuut kuuluvat viimeiselle uittajalle", Haikola sanoo.
Pekka Ramstedt tietää, etteivät uppopuut lopu aivan heti uittovesiltä. Lauttapojat ovat nostaneet esimerkiksi Veitsiluodon varastoaltaista uppoja jo yli kaksi vuosikymmentä, mutta kauhaan tarttuu aina vaan uutta tavaraa sellukattilaan.
"Ainakin viimeiset kymmenen vuotta on ollut se viimeinen vuosi, mutta eipä vaan", Ramstedt hymähtää.