"Sairaalamuseo on minulle suuri surun aihe, kun se ei etene", tunnustaa Pohjois-Pohjanmaan museon johtaja Ilse Juntikka.
Sairaalamuseon eli terveydenhuollon museon tilaongelma yritettiin viimeksi ratkaista 1999, kun museolle ehdotettiin paikaksi entisen Tuiran sairaalan osastoja 3 ja 4, Ruttolaa ja eristysosastona toiminutta kivitaloa vuodelta 1912. Tuiranpuiston yleissuunnitelma oli tuolloin lausuntokierroksella.
Oulun kaupunginhallitus pani lokakuussa 1999 päätöksellään pisteen - tai ainakin puolipisteen - terveydenhuollon museosuunnitelmille.
Kaupungissa on kuitenkin kaupunginhallituksen 1980-luvulla tekemän periaatepäätöksen mukaisesti jatkuvasti kerätty sairaalaesineistöä, -laitteistoa ja muuta terveydenhuollon materiaalia. Kahdessakymmenessä vuodessa esineitä on kertynyt jo 5 145.
Yhteishankkeessa ovat mukana Oulun yliopistollinen sairaala ja Pohjois-Pohjanmaan museo.
Tärkeä alue oululaisille
Tilanne on outo: museo on jäissä, mutta esinekokoelma karttuu ja sitä luetteloidaan talkootyönä jatkuvasti.
Tällä hetkellä jo varsin ansiokas esinevalikoima on varastoituna Tuiran sairaala-alueen entisessä laboratoriorakennuksessa. Lääketieteelliset kirjat ovat hyllyillä, instrumentit laatikoissa ja suuremmat vempaimet lattialla. Yleisön päästäminen esineiden sekaan on mahdoton ajatus.
"Tässä on mukana innokasta vapaaehtoistyövoimaa ja lahjoittajia, jotka ovat nähneet niin kauas, että ovat halunneet saada aikaiseksi sairaalamuseon ja tehdä palkatta pitkäjänteisesti luettelointityötä vuodesta toiseen", kertoo Ilse Juntikka tilannetta surkutellen.
Kokoelman juurena on entisen lääninsairaalan jäämistöä. Terveydenhuollon museo on saanut materiaalia myös Oulun yliopistolliselta sairaalalta, kaupungilta, sairaanhoito-oppilaitokselta, Oulunsuun sairaalalta, Joulumerkkikodilta...
"Esineistön määrä on suuri ja se on hyvää. Kun entinen yhtenäinen Tuiran sairaala-alue nyt kokonaan uudistuu, olisi alueen luettavuuden kannalta tietenkin ollut hyvä, että siellä olisi ollut sairaalamuseokin kertomassa, minkälainen alue se aikanaan oli. Alue on ollut oululaisille hyvinkin tärkeä, siellä ovat monet syntyneet ja kuolleet."
Tynkämuseo ei tyydytä
Varastotiloina toimivat runsaat sata neliötä remontoimattomassa talossa eivät sovi edes tynkämuseoksi.
"Kyllä se on liian pieni yleisölle auki olevaksi museoksi", toteaa Juntikka. "Koska esineistö on sijoitettuna hyvin, hyvin pieneen tilaan, siihen on hankala tutustua. Esimerkiksi terveydenhuoltoalan oppilaitosten vierailuja on jokseenkin toivoton järjestää, koska tila ei anna sihen mahdollisuutta eikä esineitä ole mahdollista ottaa sillä tavalla esille. Tiettyä esineistöä on lainattu näyttelyihin tai tapahtumiin, mutta sekin on hankalaa."
Suunnitelmissa terveydenhuollon museoksi oli investointeihin vuosille 2001-2002 laskettu noin 6,5 miljoonaa markkaa ja käyttökustannuksiksi vuodelle 2003 800 000 markkaa.
"Oli suunniteltu kunnollinen näyttelytila ja työtilat. Ei museo voi olla joku sadan neliön pieni huone. Kyllä siinä on omat vaatimuksensa, mihin voidaan rakentaa tämän päivän museonäyttely. Yleisö on tottunut matkustamaan ja nähnyt monenlaisia museoita maailmalla, ei se välttämättä tyydy mihin tahansa."
Toistaiseksi museoesineet siis jatkavat untaan varastoituina.
"Jos entinen laboratoriorakennus tarvitaan johonkin muuhun käyttöön, en tiedä, mihin esineistö laitetaan. Missään tapauksessa se ei mahdu Pohjois-Pohjanmaan museon varastoon. Sille on sitten hankittava jonkinlainen varasto."
Mittavista mittavin
Vaikka terveydenhuollon museon eteneminen on kaupunginhallituksen päätöksellä pysäytetty, museoon tähdätään Oulussa edelleen.
"Ilman muuta. Ei ole mitään mieltä kerätä esineistöä, ellei sitä aiota saattaa koskaan museoksi", korostaa maakuntamuseon johtaja. "Oululla on maineikas menneisyys sairaalakaupunkinakin. Tämä on ollut suuri keskus siinäkin mielessä, kun täällä on ollut lääninsairaala."
Suomessa toimii useampia sairaalamuseoita. Esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 17-vuotias sairaalamuseo toimii keskussairaalan yhteydessä. Kuopion yliopistollisen sairaalan 21-vuotias sairaalamuseo sai tilat Tarinaharjun parantolan ylilääkärin entisestä asuintalosta. "Yhdessä maan laajimmista" kokoelmista on noin 2 500 esinettä ja 1 500 historiallista valokuvaa.
Siihen verrattuna Oulun kokoelma on puolet mittavampi.