Aurinko kerää iloiset polskuttelijat rannoille. Täyteen puhalletut kellukkeet käsivarsissa, kukalliset uimarenkaat vyötäisillä vesi roiskuu vieläkin mellevämmin. Aikuisten rentoutuessa kuivalla maalla lapset voivat huoletta telmiä rantavedessä. Vai voivatko?
"Eivät voi", napauttaa uimaopettaja Sirpa Weckman. "Uimakellukkeet, olivat ne millaisia vain, eivät koskaan korvaa uimataitoa."
Pienten lasten hukkumisten suurin syy on uimataidottomuus - ja vanhempien välinpitämättömyys vesiturvallisuudesta.
"Vastuu lapsista kuuluu vanhemmille", Weckman muistuttaa. Peruskoulujen liikuntatuntien opetusohjelmaan sisältyy uimaopetusta 1.-6. luokkalaisille, mutta kirjaimellisesti elintärkeä taito voidaan oppia jo aikaisemminkin: pienimmät pulahtavat vauvauintiin, 2-4-vuotiaille löytyy perhevesileikkikouluja, joissa toinen vanhemmista on mukana. Kesäisin Oulun uimahallit järjestävät uimakouluja 4-12-vuotiaille elokuuhun saakka.
"5-6-vuotiaitten alkeiskurssi Raksilan uimahallissa täyttyi heti", Weckman iloitsee. "4-5-vuotiaiden vesileikkikoulussa ja 7-12-vuotiaiden alkeis- ja jatkoryhmissä on vielä paikkoja. Raatin uimahallin ryhmissäkin on tilaa."
Weckman puhuu myös hengenpelastustaidon puolesta: on tärkeä osata auttaa niin itseään kuin muitakin veden varaan joutuneita. Uimataidon voivat hankkia kaikki vauvasta vaariin; aikuisille järjestetään omia kursseja.
"Suomessa taitaa valitettavasti olla pohjoismaiden alhaisin uimataitoprosentti", Weckman harmittelee.
Lapsi ei ymmärrä vaaraa
Pieni lapsi on vilkas, eikä ymmärrä veden sisältämää vaaraa. Lapsen on myös vaikeampi arvioida veden syvyyttä.
"Lasta ei voi jättää hetkeksikään valvomatta veteen: ammeeseen, järveen tai laiturille. Lapset ovat todella nopeita", Weckman varoittaa. Uimapaikan valinnalla on myös pikku-uimareiden hyvinvointiin suuri vaikutus:
"Esimerkiksi suosittu Tuiran uimala ei ole paras uintipaikka lapselle. Ranta syvenee äkkijyrkästi ja virtaus on voimakas."
Liikaa ei voi myöskään varoitella laitureilta tai muilta tellingeiltä hyppimisestä: laiturin ympäristössä ja viemäreiden lähellä vedessä on usein vaarallisia vieraita esineitä. Uimahalleissa olevat ponnistuslaudat ovat hyppelyyn sopivimmat ja turvallisimmat.
Weckman korostaa niin ikään veneilevien lasten turvallisuutta: "Oikeankokoinen, hyväksytty pelastusliivi kuuluu asiaan. Lisäksi lapselle on opetettava, kuinka veneessä käyttäydytään: ei seistä ja liikkuminen tapahtuu mahdollisimman matalana."
Weckman ei suinkaan halua kieltää lapsilta riehakkaita vesileikkejä:
"Uimakoulussakin käytetään kellukkeita, uimalautoja ja 'lötköpötkylöitä', mutta niitä käytetään apuna opetuksessa ja motivoimaan lasta. Apuvälineistä, kuten myös uimalasien käytöstä, voi olla hyötyä lapselle, joka arastelee vettä. Ei kuitenkaan auta, jos kelluke pitää käsivarret tai keskivartalon pinnalla: kasvot voivat painua veden alle."
Aikaisin aloitettu uintiharjoittelu vähentää vedenpelkoa myöhemmällä iällä ja tuhansien järvien maassa uimataito on paras henkivakuutus.
Käsipohja sujuu jo
Juho,5 , on jo toista päivää Raksilan uimahallissa uimakoulussa. Jalat potkivat vimmatusti, kalakelluke pitää vartalon lähellä pintaa, käsipohjalla kulkeva vesipeto saapuu sukkelasti altaan reunalle.
"Osasin minä uida ennen uimakouluun tuloakin", Juho kehaisee ja potkii malliksi. Käsipohjan lisäksi ainakin koira onnistuu, muita ei nyt tule mieleen.
Kesällä Juho ui uimahallissa ja mökillä. Tavoitteena on hallita sukeltaminen ennen kesän loppua.
"Joskus vesi on kylmää, muttei niin kylmää kuin talvella", Juho lohduttaa optimistisesti ja suuntaa kaloineen takaisin muiden oppilaiden joukkoon tekemään tunnelia lötköpötkylöistä.
Lisätietoja kesän uimakouluista antavat Oulun Uimahallin uinninvalvojat, puh. 5584 8103.