Kansanterveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija Suomen ASH ry julkaisi 4.7. tiedotteen, jossa se vetoaa tupakoinnin kieltämiseen uimarannoilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti viime vuonna julkaisussaan ehdotuksen tupakointikiellosta rannoilla. Työryhmän tehtävänä oli ehdottaa toimenpiteitä, jotka edistävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista vuoteen 2030 mennessä.
Voiko tupakointia uimarannoilla kieltää laissa, erityisasiantuntija Reetta Honkanen sosiaali- ja terveysministeriöstä?
– Tupakoinnin kieltäminen uimarannoilla vaatii tupakkalain muuttamista. Tupakkalaissa on muitakin tupakointikieltoja ulkotilassa, kuten festareilla katsomoalueilla. Ulkotupakointikieltoon täytyy olla riittävät perusteet, että se voidaan lisätä lakiin.
– Tupakoinnin kieltämisestä yleisillä ulkoalueilla on olemassa apulaisoikeusasiamiehen tekemä päätös. Siinä todetaan, että tupakointi on laillista toimintaa ja kuuluu perustuslaissa turvattuun tahdonvapauteen ja itsemääräämisoikeuden piiriin. Näin ollen julkinen valta ei voi sitä kieltää muuten kuin lakiin perustuen. Valviran antaman näkemyksen mukaan kunta voi kuitenkin tietyissä tilanteissa rajoittaa tupakointia esimerkiksi osoittamalla tupakointipaikkoja.
– Tupakkalaissa olevien kieltojen rikkomisesta on säädetty sanktio, mutta suosituksen rikkominen ei sanktiota aiheuta.
Mitä haittoja syntyy tupakoinnista uimarannoilla, toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH ry:stä?
– Meidän saamiemme tietojen mukaan tupakointi uimarannoilla koetaan ongelmaksi. Erityisesti silloin, kun rannalla on myös pieniä lapsia. Tupakointi altistaa muut ihmiset haitalliselle passiiviselle tupakonnille.
– Rannoille ja lähiympäristöön heitetyt tupakantumpit päätyvät useimmiten myös pienten lasten suuhun. Koska tumpit sisältävät nikotiinia, lapset voivat saada nikotiinimyrkytyksen.
– Tumpit ovat myös Suomen yleisimpiä rannoilta löytyviä roskia eivätkä ne maadu. Kyse ei ole pelkästään terveysongelmasta, vaan myös ympäristöongelmasta.
Miksi haluatte kieltää asian lailla?
– Pyrimme muuttamaan lakia, koska varsinkin lapsia täytyy suojella tupakoinnilta ja tupakansavulta. Savulle altistumisen lisäksi lapsille on haitallista saada ympäristöstään esimerkkejä tupakoinnista. Mallioppiminen voi johtaa siihen, että lapsi alkaa tulevaisuudessa itse tupakoida.
– Tupakointikieltoja laajennetaan koskemaan eri alueita vähitellen, kun havahdutaan, että jossakin paikassa on laillista vielä tupakoida. Kun tupakoiminen vähenee ihmiset arvostavat entistä enemmän savuttomia elinympäristöjä ja haluavat niitä lisää.
Miten järjestö pyrkii muuttamaan lakia?
– Olin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman tupakka- ja nikotiinipolitiikkaan kehittävän työryhmän toinen sihteeri. Olemme yhteydessä poliittisiin päätöksentekijöihin ja pidämme asiaa esillä. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että tämä asia tulisi mukana, kun tupakkalakia muutetaan. Nykyisessä hallitusohjelmassakin korostetaan, että lainsäädäntöä valmistellessa tulisi ottaa huomioon vaikutukset lapsiin.
Mitä voisi tehdä jo nyt?
– Asiasta puhuminen on tärkeää. Tupakoijat eivät taatusti halua ärsyttää muita ihmisiä ja altistaa lapsia tahallaan tupakansavulle. Hekin tulevat tietoiseksi asiasta, kun tupakoinnin haitoista puhutaan enemmän. Tupakoijat voisivat myös käyttää mukana kannettavia tuhkakuppeja, jotta tumpit eivät päätyisi ympäristöön.
– Rannoilla voisi olla merkityt tupakkapaikat. Mielestäni järjestyssääntöjen perusteella rannoilla tupakointia voitaisiin rajoittaa, sillä niiden nojalla on mahdollista puuttua moniin muihinkin asioihin.
Savuttomuutta maailmalla
Savuttomia rantoja on esimerkiksi Thaimaassa ja Australiassa.
Euroopassa on useita savuttomia rantoja. Pelkästään Espanjassa niitä on kymmenittäin.
New Yorkissa tupakointi ja sähkösavukkeen käyttö on kiellettyä uimarantojen lisäksi muun muassa leikkikentillä, puistoissa ja kävelykaduilla.