Uimarantojen ylläpitäjät huhkivat parhaillaan varoituskylttien ja ilmoitustaulujen kimpussa. Oulun seudun uimarannoista yksikään ei ollut viime kesänä kuluttajasuojalain mukaisessa kunnossa. Määräaika rantojen kuntoon saamiseksi umpeutuu 15. kesäkuuta.
"Oulussa Tuiran ja Kempeleessä Kalliomontun uimarannoilla oli niin pahoja puutteita, että ne määrättiin korjaamaan heti. Tuirassa puuttui voimakkaasta virrasta varoittavat kyltit, jotka siellä ovat todella tarpeellisia. Kalliomontussa hyppytelineen portaikon askelma ja kaide olivat katkenneet" tarkastuksia tehnyt Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristövirastosta kertoo.
Rannoilla kymmensivuinen tarkastuslista
Uimarantojen turvallisuutta syynätään nykyään todella tarkkaan.
Kuluttajavirasto kehitteli viime vuonna kymmensivuisen listan, jonka mukaan uimarannan ylläpitäjät voivat tarkastaa oman rantansa turvallisuuden. Lain mukaan palvelun tarjoajan pitää huolehtia siitä, ettei palvelu aiheuta vaaraa kuluttajalle.
"Kaavake on todella vaativa", Karjalainen muistuttaa.
Listan mukaan turvallisella uimarannalla pitäisi muun muassa järjestää näkyvä valvonta, varoittaa kylteillä vaaroista ja rajata ja aidata uima- ja leikkialueita.
"Niilläkään rannoilla, joilla on valvonta, vanhemmat eivät voi jättää lasten vahtimista valvojien vastuulle. Vesielementissä on aina vaara. Kysymys on siitä, että lain mukaan kuluttajan pitää saada tietoa palveluista", Karjalainen perustelee.
Oulun seudun uimarannoilla on pärjätty tähän asti hyvin pikkuisen heppoisemmallakin turvallisuussuunnittelulla. Ainakaan Oulun liikuntavirastolle
vaaratilanteita rannoilta ei ole kerrottu.
"Tarkastuslistan yhtenä kysymyksenä on myös onnettomuudet. Tarkastusten yhteydessä väitettiin, että vaaratilanteita ei ole tapahtunut, mutta jos rannalla ei ole valvontaa, tilanteet eivät tule rannan ylläpitäjän tietoon", Karjalainen pohtii.
Rantoihin Oulussa 75 000 euroa
Oulun kaupunki käyttää tänä vuonna 75 000 euroa uimarantoihin. Summa on pysynyt vuosittain suunnilleen samana. Tänä vuonna Nallikarin uimaranta siirtyi kuitenkin kaupungilta Oulun Matkailu Oy:n ylläpidettäväksi.
Tänä vuonna rantojen ylläpitäjän tehtäväksi tulee myös kirjallinen riskien arviointi. Omavalvonta lisääntyy palveluissakin.
"Rannan turvallisuudessa olennaisinta on kävijämäärä. Jos rannalla on vähemmän käyttäjiä, vaaratilanteita sattuu silloin vähemmän, vaikka rannalla olisi esimerkiksi virtapaikkojakin. Resurssien kohdentaminen on tietenkin arvioitava sen mukaan, missä se on tarpeellisinta", Kuluttajaviraston ylitarkastaja Niina Torvela kertoo.
Rannasta voi tulla pahimmassa tapauksessa kylttiviidakko, jos pystytetään varoitustauluja ja ilmoitustauluja ja veteenkin erilaisia poijuja viritellään useampia. Unohtavatko rannan käyttäjät runsaiden turva- ja valvontajärjestelyiden keskellä, että veteen voi silti hukkua?
"Toivottavasti näin ei käy. On toki olemassa turvallisia rantoja, jotka eivät kuitenkaan täyty varoituskylteistä. Aikaisemmin useammilla rannoilla on ollut valvojia. Säästösyistä toiminta on monessa paikassa lopetettu, nyt valvontaa pyritään taas lisäämään", Torvela muistuttaa.